9 vinkkiä mysore-harjoittelun aloittamiseen

Viime blogipostauksessa kirjoittelin yleisesti mysore-harjoittelusta ja sen aloittamisesta. Tästä inspiroituneena päätin kirjoittaa vielä jatkona edelliseen yhdeksän vinkkiä ensimmäistä kertaa mysore-tunnille suuntaavalle. 

Ihmismieli kun tuppaa olemaan toisinaan varsin erikoinen ja välillä innostaviakin asioita saattaa siirtää tulevaisuuteen puhtaasti siitä syystä, että uudet asiat jännittävät, tai sitä kokee olevansa liian kokematon ja tietämätön uuden aloittamiseen. Omalla kohdallani tieto lisää varmuutta uusiin asioihin ryhtyessä, joten tässä postauksessa kerron:

  • Mitä aloittelijan kannattaa ottaa huomioon ensimmäistä kertaa mysore-tunnille mentäessä?
  • Mitä uutta ensimmäisillä tunneilla saattaa tulla vastaan?
Mysore-harjoitus painottaa vastuunottoa omasta joogaharjoituksesta.

Vinkkejä aloittelijalle mysore-harjoittelun aloittamiseen:

  1. Valitse opettaja, jonka opissa alat harjoittelemaan

Hienoa, olet päättänyt aloittaa mysore-harjoittelun, mutta pohdit, mitä ensimmäiselle tunnille suunnatessa kannattaa ottaa huomioon. Tässä vaiheessa olet luultavasti käynyt astangajoogan alkeiskurssin ja harjoitellut jo jonkin aikaa ohjatuilla tunneilla. Jotkut opettajat ovat jo käyneet tutuksi.

Mysore-harjoitteluun siirtyessä olisi hyvä valita yksi opettaja, jonka tunneilla käyt säännöllisesti. Opettajan on hyvä olla sellainen, jonka opetustyylistä pidät ja jonka kanssa niin sanotusti ”kemiat kohtaavat”. 

Mysore-tunneilla teet omaa henkilökohtaista asentosarjaasi. Opettaja antaa sinulle uusia asanoita sitä mukaan, kun harjoituksesi etenee ja edelliset asennot ovat kutakuinkin hallinnassa.  Opettajan tuntiessa sekä sinut että harjoituksesi, on yksilöllinen opastaminen ja kehityksen seuraaminen puolestaan mahdollista. Mikäli opettaja vaihtuu viikottain, ei kukaan oikeastaan tunne kunnolla harjoitustasi ja kehittymistäsi.

Halutessasi voit kuitenkin käydä useiden opettajien tunneilla, mutta yhden ns. pääopettajan opissa käyminen on suositeltavaa. Voit myös käydä kokeilemassa muutaman eri opettajan tunteja ja valita oman opettajasi hieman myöhemmin.

  1. Mysore-tunnille saapuminen

Tavallisesti ohjatuille joogatunneille saavutaan hyvissä ajoin, mielellään hieman ennen tunnin alkua. Mysore-tunneille saapuminen tapahtuu kuitenkin usein liukuvassa aikataulussa. Yleensä salin ovet avataan 15 minuuttia ennen tunnin alkua ja oman harjoituksen voi aloittaa siinä aikataulussa kun tunnille kerkeää. Mysore-tunneilla ei siis tehdä mitään yhteistä hiljentymistä ennen harjoituksen aloittamista, vaan kukin aloittaa oman harjoituksensa itsenäisesti. 

Tunnit kestävät yleensä noin kaksi tuntia, joten saapuminen tunnille tulisi ajoittaa siten, että oman harjoituksen ehtii tekemään kiirehtimättä. Joillain studioilla voi myös olla ohjenuorana, että saapuminen tunneille tapahtuu 15 minuutin välein. Kannattaa siis varmistaa oman salin mysore-tuntien saapumisohjeet vielä ennakkoon opettajalta tai nettisivuilta (jollain studiolla voi olla olla myös ohjenuorana, että tunti alkaa yhteisesti ja sitten ovet lukitaan).

Ensimmäiselle mysore-tunnille on kuitenkin hyvä saapua hieman ennakkoon, jotta kerkeää vaihtaa muutaman sanasen opettajan kanssa omasta taustastaan.

  1. Kerro opettajalle, että olet ensikertalainen

Ensimmäistä kertaa mysore-tunnille mentäessä on tärkeää kertoa opettajalle, että tulet tunnille ensimmäistä kertaa ja haluat aloittaa mysore-harjoittelun. Kerro opettajalle harjoitustaustastasi ja mitä asanoita olet tehnyt seisomasarjasta, istumasarjasta sekä loppuliikkeistä. Henkilökohtainen asentosarjasi jatkoa varten rakentuu tunnin aikana, kun opettaja seuraa harjoitustasi.

Tunnin aikana opettaja todennäköisesti myös kysyy sinulta tarkentavia kysymyksiä harjoitukseesi liittyen: Mitä asanoita olet tehnyt istumasarjasta? Oletko harjoitellut kaikkia Janusirsasanan variaatiota (A, B ja C -osat)? Entäpä mitä Marichyasanan variaatioita olet harjoitellut (A, B, C ja D osat)? Mitä loppuliikkeitä olet tehnyt?  Alkuun opettaja saattaa ”antaa” myös muutaman uuden liikkeen, mikäli harjoituksesi sujuu jouhevasti. 

  1. Muistilappu harjoittelun tueksi

Mysore-harjoittelun ytimessä on oppilaan henkilökohtainen asanaharjoitus: kukin tekee omaa joogaharjoitustaan ja etenee omassa tahdissaan – ulkomuistista. Näin ollen jokainen tämän metodiikan mukaan harjoitteleva tietää oman sarjansa, eikä opettaja näytä asentoja salin etuosassa.

Mysore-tunnille kannattaa kuitenkin alkuun ottaa mukaan ”lunttilappu” harjoittelun tueksi, mikäli asentosarjaa ei vielä muista ulkomuistista. Opettajalla ei ole mahdollisuuksia opastaa koko harjoitustasi, sillä tunneilla on myös muita oppilaita, jotka kaipaavat tukea. Pikkuhiljaa oman asentosarjan alkaa muistamaan ulkomuistista, ja myös asentojen nimet jäävät mieleen, kun uusia asentoja opetellaan hiljalleen.

Asentolistan saa yleensä paperisena joogastudiolta ja sen voi myös ladata esimerkiksi tästä linkistä: http://trueryan.com/wp-content/uploads/2018/01/Primary%20Series%20chart.pdf 

  1. Miten pyydän apua ja vinkkejä?

Ohjatuilla mysore-tunneilla joogaopettaja tarkkailee oppilaiden harjoitusta ja kiertää salissa avustamassa harjoittelijoita yksilöllisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opettaja neuvoisi oppilaita jokaisen asennon kohdalla. Ohjaaja seuraa harjoitusta sivummalta, ja korjaa asentojen linjausta tarvittaessa. Apua saa myös pyydettäessä, muutoin harjoitus etenee omassa tahdissa.

Jos koet tarvitsevasi apua jonkun liikkeen kohdalla, voit istahtaa matollesi ja jäädä odottamaan neuvoja – opettaja tulee kyllä luoksesi huomatessaan harjoituksesi keskeytyneen. Mikäli olet syrjemmällä, eikä opettaja huomaa keskeytymistäsi, voit huikata hänelle tarvitsevasi apua ja jäädä odottamaan vuoroasi.

  1. Huolehdi hygieniastasi

Mysore-tunneille, niin kuin yleisesti astangajoogatunneille, olisi syytä mennä puhtaana. Astangatradition mukaan harjoitus tehdään suihkunraikkaana muutamastakin syystä. 

Ensinnäkin mysore-tunneilla on usein varsin kuuma, joka lisää hikoilua. Harjoitusta edeltävä suihkussa käynti ehkäisee hajuhaittoja ja takaa mukavan harjoitushetken myös kanssajoogeille. Toiseksi suihkun sanotaan lämmittävän kireitä lihaksia ja siten myös valmistavan kehoa joogaharjoitukseen. Suihkussa voi hyvin käydä kotona ennen tunnille menoa.

  1. Opettajan avustaminen ja asentojen korjaaminen mysore-tunnilla

Mysore-tunneilla opettajan ohjaus on yksilöllisempää ja tarkempaa kuin ohjatuilla joogatunneilla, ja itse ohjaus sisältää sekä sanallista että fyysistä avustamista. Myös asentojen linjauksia korjataan herkemmin verraten ohjattuihin tunteihin – mysoressa pyritään siihen, että linjaukset ovat todella oikein tehtyjä. Lisäksi opettaja saattaa avustaa asentojen syventämisessä ja liikkeen viemisessä ns. ”pidemmälle”. Tuolloin on myös tärkeää sanoa suoraan, mikäli avustaminen tuntuu olevan liikaa. Mikäli et halua fyysistä avustamista, voi tästä mainita opettajalle. Hän kunnioittaa pyyntöäsi.

  1. Astangajoogamantra

Mysore-tunneilla astangajoogan alkumantra lausutaan yhteisesti tunnin alkupuolella, yleensä viimeistään 30 minuuttia tunnin alkamisen jälkeen. Tässä kohtaa saatat olla jo pitkällä seisomasarjan asanoissa, joten keskeytä harjoituksesi alkumantran ajaksi ja siirry seisomaan maton etuosaan. Yhteismantran jälkeen voit jatkaa harjoitustasi siitä kohtaan, mihin olit jäänyt.

Alkumantran löydät tästä postauksesta.

  1. Loppuliikkeet

Astangajoogaharjoitus on energisoiva ja voimakas harjoitus, jonka loppuliikkeet rauhoittavat. Mysore-tunneilla loppuliikkeet siirrytään tekemään pääsääntöisesti salin takaosaan tai loppuliikkeille suunnattuun tilaan. Tämä johtuu siitä, että kukin tekee harjoitustaan omassa tahdissa, eivätkö kaikki aloita loppuliikkeitä samassa tahdissa. Näin ollen harjoitus on hyvä päättää rauhallisemmassa tilassa / salin osassa, kun osa harjoittelijoista jatkaa vielä muita asentojasarjoja. 

Toivottavasti tästä postauksesta oli hyötyä mysore-harjoittelun aloittamisessa. Nämä vinkit perustuvat omiin kokemuksiini mysore-harjoittelusta Helsingin astangajoogakoululla. Näin ollen joogastudioiden välillä voi olla eroja, joten esimerkiksi mysore-tuntien alkamisajat on hyvä tarkistaa omalta salilta.

Sinua saattaisi myös kiinnostaa:

Mitä astangajooga on?

Joogan hyödyt – 8 joogan positiivista vaikutusta omassa elämässäni

Mitä mysore-harjoittelu on?

Niin kuin valtaosa blogini lukijoista jo varmasti tietää, on astangajooga itselleni kaikista joogamuodoista rakkain. Vaikka pidän myös valtavasti monista muista joogalajeista, on astangajooga tuonut elämääni ne kaikista tärkeimmät rauhan ja onnellisuuden kokemukset, joita olen joogan polulta löytänyt. Juuri ne kokemukset, joita joogasta luultavasti toivotaan löytävän, mikäli henkinen kasvu ja tyytyväisyys elämässä ovat asioita, jotka menetelmässä kiinnostavat.

Viime kesäkuussa esittelin hieman laajemmin astangaa lajina, johon voit tutustua tarkemmin tästä postauksesta. Tässä postauksessa valotan sitä, mitä on astangajoogan perinteinen ”mysoreharjoittelu”. 

Kuvassa asana nimeltä ”utpluthih”, joka on astangaharjoituksen viimeinen joogaliike.

Mysore-harjoittelun taustaa

Astangajooga on Sri. K. Pattabhi Joisin Intiassa kehittämä joogamuoto, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien taakse vanhoihin intialaisiin joogakirjoituksiin- ja oppeihin, joista tärkein teos on nimeltään ”Patanjalin joogasutra”. Pattabhi Joisin perinteen mukaan astangajoogan sanotaan olevan 99% käytännön harjoitusta, joka koostuu fyysisestä asanaharjoittelusta, hengitysharjoituksista sekä astangajoogan eettisten periaatteiden noudattamisesta. Astangajoogaa ei myöskään saisi opettaa ilman Mysoresta saatua, KPJAYI:n myöntämää, opetuslupaa.

Mysoreharjoittelu on perinteinen tapa harjoittaa astangajoogaa. Harjoittelutavan nimi, Mysore, viittaa samannimiseen kaupunkiin Etelä-Intiassa, jossa Pattabhi Jois myös opetti astangajoogaa tämän metodiikan mukaan. Mysorea kutsutaan toisinaan astangajoogan mekaksi, eikä ihme: tuhannet joogit ympäri maailmaa matkustavat edelleen vuosittain Mysoreen harjoittelemaan astangajoogaa Pattabhi Joisin pojanpojan, Shararath Joisin, johdolla. 

Mitä mysore-harjoittelu on?

Mysore-harjoitteluperinne nojaa ajatukseen ”gurulta oppilaalle”. Tämä merkitsee sitä, että joogaharjoitus, sen filosofia sekä uusien asentojen opettelu tapahtuu usein yhden opettajan alaisuudessa, ja viisas ”guru” jakaa joogatietämystään joogaoppilaalle. Suomessa (ja yleisesti länsimaissa) yhden gurujin seuraaminen voi kuitenkin tuntua vieraalta, joten tässä kontekstissa on ehkä luonnollisempaa puhua joogaopettajasta. On myös täysin sallittua käydä useamman opettajan tunneilla, mutta yksi opettaja – joka todella tuntee harjoituksesi – on hyvä olla olemassa. 

Yhden ns. ”pääopettajan” kanssa harjoittelemisessa on nimittäin monia etuja. Kun yksi opettaja tuntee kunnolla harjoituksesi, on yksilöllinen opastaminen ja kehityksen seuraaminen mahdollista. Kuukausien ja vuosien myötä opettaja-oppilasuhde usein myös syventyy. Opettaja tuntee harjoittelijan mahdolliset rajoitukset ja vahvuudet. Pätevän opettajan kanssa harjoitteleminen on myös kaikista turvallisin tapa harjoitella astangaa. Kun linjaukset ovat alusta alkaen hallinnassa ”helpompien asanoiden” osalta, mahdollistuu myös haastavampien liikkeiden turvallinen oppiminen.

Astangajoogaa harjoitellaan kahden harjoittelumenetelmän mukaan, joita ovat:

  1. Ohjattu vinyasa-harjoitus
  2. Mysore-harjoitus.

Ohjattu vinyasa-harjoitus tarkoittaa ohjattua joogaharjoitusta, jossa opettaja laskee hengityksen määrän ja tahdin, kertoo vinyasojen nimet ja opastaa asennoissa yhteisesti. Toisin sanoa vinyasa-harjoitus on ohjattu joogatunti. 

Mysore-harjoitus puolestaan tarkoittaa joogaoppilaan itsenäistä harjoitusta, jossa oppilas tekee omaa henkilökohtaista asentosarjaansa, oman hengityksensä tahdissa. Mysoretunneilla jokaisella oppilaalla on siis oma sarjansa: toinen voi harjoitella ensimmäistä asentosarjaa, joku toinen puolestaan toista asentosarjaa jne. Sarjoja tehdään luonnollisesti siihen asti, mihin asti harjoittelija on asanoita oppinut. Opettaja seuraa oppilaiden harjoitusta yksilöllisesti ja avustaa asanoiden linjauksessa joko suullisesti tai fyysisesti. Uusia asanoita opitaan sitä mukaan, kun edelliset asennot ovat kutakuinkin hallinnassa. 

Sidottu Lotus.

Kuinka usein ja missä tulisi joogata? 

Perinteisesti astangan asanaharjoitus tehdään kuutena aamuna viikossa. Yksi päivä viikossa, yleensä lauantai, on lepopäivä. Harjoitusvapaan päivän voi kuitenkin päättää omaan aikatauluunsa sopivaksi. Astangaharjoitusta ei myöskään tehdä kuupäivinä, eivätkä naiset tee asanaharjoitusta kuukautisten kolmena ensimmäisenä päivänä. 

Monille asanaharjoituksen rutinoituminen ja sen sovittaminen omaan elämään kuudelle päivälle voi kuitenkin viedä vuosia aikaa, ja se kuuluu asiaan: jokainen etenee omassa tahdissa, niin fyysisesti kuin henkisesti. Itse esimerkiksi harjoittelen astangaa kolmesta viiteen kertaa viikossa, enkä todellakaan aamuisin! 😀 Tällä hetkellä tämä harjoitusrytmi tuntuu sopivalta omaan elämäntilanteeseeni. Koen myös, ettei kehoni olisi vielä täysin valmis kuuteen harjoituspäivään viikossa. Siispä teen välillä fiiliksen mukaan kevyempiä flow-harjoituksia yinillä höystettynä. Lisäksi on syytä mainita, ettei jokaisen astangaharjoituksen tarvitse olla kokonainen harjoitussarja ”täysillä tehoilla”, vaan sarjaa voi tarvittaessa keventää omaa kehoa kuunnellen.

Harjoitusympäristö

Koska kaikilla ei ole mahdollista osallistua päivittäin ohjatulle mysoretunnille, tapahtuu itsenäinen harjoittelu kotona, tai siellä missä oppilas on juuri sinä päivänä. Kotona harjoittelulle olisi hyvä luoda mahdollisimman hyvät puitteet asanaharjoituksen tekemiselle: puhdas ja avara sekä meluton tila on paras ympäristö keskittyä joogaharjoitukseen. Toisaalta ulkoiset puitteet eivät ole välttämättä aina ideaalit harjoituksen tekemiselle, mutta mielestäni harjoitusta ei tästä syystä kannata jättää väliin. Harjoitus on harjoitus, teitpä sen sitten missä tahansa. Saatat myös suosia enemmän nimenomaan kotiharjoitusta. 

Itse käyn kerran tai kaksi viikossa ohjatulla mysoretunnilla ja loput harjoittelustani tapahtuu kotona. Tämä ratkaisu perustuu täysin nykyiseen elämäntilanteeseeni, sillä lapsiperhearjen aikataulujen puitteissa, ei omille menoille olisi enempää aikaa. Koen kuitenkin tärkeäksi viikottaiset käynnit tunneilla: opettajan tunneilla joogaaminen vie harjoitustani eteenpäin ja mysoretunneilla koen itseni usein energisemmäksi kuin kotona treenatessa. 

Loppuviimein mysoreharjoittelussa pyritäänkin siihen, että oppilas ottaa vastuun omasta harjoituksestaan ja opettaja jakaa joogaviisauttaan harjoittelijan tueksi. Hiljalleen joogamatolla sisäistetyt opit siirtyvät myös käytännön elämään: haasteiden kohtaaminen ja niiden voittaminen, vastuunotto harjoituksesta ja omasta elämästä, tunteiden ja kehon kuuntelu sekä tyyneys ja rauhallisuus, voivat kaikki muuttua osaksi arkea.

Oman harjoituksen voi tehdä missä tahansa.

Mysore-harjoittelun aloittaminen

Astangajoogan harjoittelu aloitetaan aina ensimmäisellä asentosarjalla (primary series), joka tunnetaan myös nimellä yoga chikitsa. Tavallisesti lajiin tutustutaan alkeiskurssilla, jossa opetellaan aurinkotervehdykset, seisomasarjan asennot, osa istumasarjan asennoista sekä loppuliikkeet. Tämän jälkeen oppilas siirtyy ohjatuille astangajoogatunneille tai vaihtoehtoisesti suoraan mysoreharjoitteluun. 

Mysoreharjoittelun voi siis aloittaa, kun alkeistuntien asennot ovat kutakuinkin hallinnassa ja kiinnostus metodia kohtaan on herännyt. Alkuun mysoretunneilla voi käyttää ”lunttilappua” muistin tueksi, mutta hiljalleen oman sarjan alkaa muistamaan ulkomuistista. Mysoretunnit kestävät yleensä noin 2 tuntia ja tunnille voi saapua omassa aikataulussa, kuitenkin siten, että oman asentosarjansa kerkeää tehdä. 

Mysoreharjoittelun aloittamista ei kannata turhaan liiakseen jännittää. Omalla kohdallani kesti useita vuosia ennen harjoitusmenetelmään siirtymistä, koska ajattelin, etten ole vielä ”valmis” mysoreharjoitukseen. Todellisuudessa olin harjoitellut jo pitkään itsekseni kotona, joten haluankin rohkaista kaikkia siirtymään mahdollisimman pian mysoreharjoitteluun, mikäli oman harjoituksen yksilöllinen kehittäminen on tähtäimessä. 

Ja pieni varoituksen sana: mysore-harjoittelu on äärimmäisen koukuttavaa😄

Lue myös: 9 vinkkiä mysore-harjoittelun aloittamiseen

Lähteet: Petri Räisänen (2015) ASTANGA : JOOGAA SRI K. PATTABHI JOISIN PERINTEEN MUKAAN