Millainen on hyvä joogaopettaja?

Jos tänä päivänä erilaisia joogatyylejä on olemassa runsaasti, löytyy joogaopettajista vaihtelua sitäkin enemmän. Mutta mistä tunnistaa hyvän joogaopettajan? Tässä blogipostauksessa kerron, minkälaisia ominaisuuksia hyvältä joogaopettajalta mielestäni löytyy.

Hyvä joogaopettaja elää niin kuin opettaa.

Joogaopettajien taustat ja taso vaihtelevat

Sanotaan se nyt ääneen ja kiertelemättä: tänä päivänä joogaopettaja on trendikäs ammatti. Onhan sosiaalinen media täynnä toinen toistaan inspiroivampia tarinoita siitä, kuinka hektisestä oravanpyörästä on hypätty kohti tuntematonta ja aloitettu uusi elämä joogaopettajana jossakin trooppisella paratiisisaarella. Myös hyvinvointi- ja joogabisnes kukoistavat. Ei siis ole ihme, että joogaopettajuus kiinnostaa monia.

Myös opettajakoulutukseen hakeutumisen syyt vaihtelevat; jollekin motiivina toimii oman harjoituksen syventäminen, toinen haluaa sen sijaan tehdä elämäntavasta ammatin. Siinä missä joku hakeutuu koulutukseen 20 vuoden asanaharjoittelun tuloksena, saattaa toinen hakeutua siihen melko lyhyelläkin joogataustalla. Vaihtelua on siis paljon.

Joogaopettajaksi on monia eri tapoja tulla, joista länsimaissa tunnetuin lienee  yhdysvaltalaisen Yoga Alliancen sertifioima RYT200-koulutus. Moni opettajaksi haluava käy koulutuksen ulkomailla esimerkiksi kuukauden intensiiviopetuksena, Suomessa kyseisen sertifikaatin mukaan suunniteltua koulutusta tarjoavat puolestaan useat eri joogakoulut. Suomessa koulutus kestää yleensä noin vuoden ajan. Joissakin tyyleissä joogaopettajaksi tullaan puolestaan kokemuksen kautta, jolloin opettajan ura alkaa joogatuntien avustavana ohjaajana. 

Koska motiivit joogaopettajan ammattiin hakeutumisessa vaihtelevat, voi myös ohjaajien taso vaihdella hurjasti joogaskenen sisällä. On olemassa hyviä ja intohimoisia opettajia, aloittelevia ja kehittyviä opettajia, lempeitä ja positiivisia opettajia, epävarmoja ja tiukkoja opettajia, joogan filosofiaan perehtyneitä opettajia ja sitten ihan vain fyysiseen venyttelyyn keskittyneitä opettajia. Se, millainen joogaopettaja miellyttää juuri sinua, riippuu täysin siitä millaisesta joogasta ja ihmistyypistä pidät. Seuraavaksi kerron, minkälaisia ominaisuuksia hyvältä joogaopettajalta mielestäni löytyy.

Hyvän joogaopettajan tunnusmerkkejä

Jooga elämäntapana

Mielestäni hyvä joogaopettaja elää niin kuin opettaa. Joogasta on muodostunut opettajalle elämäntapa pelkän asanaharjoittelun sijaan ja elämää ohjaavat joogafilosofiasta kumpuavat arvot sekä moraalikäsitykset, joita toteutetaan myös omassa käytöksessä ja arjessa. 

Monille joogaopettajille voi käydä niin, että oma joogaharjoitus jää sivuun opetustyöhön syventyessä, jolloin ollaan mielestäni hieman eksytty joogan perimmäiseltä tieltä. Mielestäni jooga ja jooginen elämäntapa lähtee aina henkilökohtaisesta harjoituksesta. Jos joskus itse hakeudun opettajakoulutukseen, toivon etten koskaan menetä intohimoa oman harjoituksen kehittämiseen.

Lempeys ja määrätietoisuus

Hyvä joogaopettaja ohjaa oppilasta määrätietoisesti mutta lempeästi. Opettaja näkee jokaisen oppilaan yksilönä; opettaja ohjaa oppilasta oikeissa asanatekniikoissa ja voi joskus hieman ”puskea harjoitusta eteenpäin”, oppilaan rajoja kuunnellen ja kunnioittaen. 

Tästä syystä suosin mielelläni pienempien joogakoulujen tunteja, jotta opettajat käyvät tutuiksi ja siten myös ohjaus on yksilöllisempää. Vaihtelu on tietysti välillä hyvästä, mutta mikäli opettaja vaihtuu jokaisella tunnilla, ei opettaja-oppilassuhde voi kehittyä. 

Ohjaus ja neuvonta asanoissa / oppilaisiin keskittyminen

Hyvä joogaopettaja näyttää joogaliikkeet salin etuosassa (tai vaihtoehtoisesti keskellä), mutta ei joogaa itse tunnin mukana. Joogaopettaja seuraa oppilaiden harjoittelua, kiertää salissa korjaamassa mahdollisia virheasentoja ja neuvoo tarvittaessa. 

Toisin sanoen: hyvä opettaja keskittyy oppilaisiinsa, eikä itseensä tunnin aikana. Tämä takaa sen, että oppilaat tekevät liikkeet oikein, jolloin vältytään mahdollisilta loukkaantumisilta. Mikäli opettaja joogaa itse, siirtyy keskittyminen väistämättä opetuksesta oman harjoitukseen. Tällaisia tunteja olen nähnyt paljon ulkomailla ja ne ovat herättäneet mielessäni aina ihmetystä.

Ryhmän tason huomioiminen

Hyvä opettaja huomio ryhmän taitotason ja kehityksen. Mielestäni liian vaikeiden asanoiden tekeminen suuressa ryhmässä erityisesti silloin, kun paikalla on myös aloittelijoita, on vastuutonta joogaopettajalta. Erityisesti joogan alkuinnostuksen aikaan tuoreilla joogeilla saattaa on taipumusta ylivenyttää lihaksia ja vääntäytyä asentoihin, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa äkillistä kipua. Tällöin asanoihin ikään kuin väännytään ”hampaat irvessä”. 

Edellä mainittu harjoitustapa on kaukana joogan lempeästä filosofiasta ja pahimmillaan väkivaltaa omaa kehoa kohtaan. Hyvä opettaja ohjaa oppilasta kuuntelemaan omaa vartaloaan, ja kertoo aloittelijoille helpompia liikevariaatioita.

Kokenut opettaja tunnistaa myös sen, onko ryhmä kiinnostunut asanaharjoittelun lisäksi joogan filosofisesta puolesta vai kannattaako tunnilla keskittyä vain fyysiseen harjoitukseen.

Asanoiden vaikutusten tunteminen

Hyvä joogaopettaja tietää, millaisia vaikutuksia jooga-asennoilla on ihmisen kehoon ja elimistöön. Hän ymmärtää monipuolisesti kehon anatomiaa, asanoiden vaikutusta kehon toimintoihin, hengitystekniikkaa ja joogan filosofiaa. Oppilaiden ohjaukseen ei siis riitä esimerkiksi vain se, että opettaja taipuu itse monimutkaisiin ja haastaviin jooga-asanoihin.

Aikaa kysymyksille ja keskustelulle

Hyvä ohjaaja saapuu joogasaliin hyvissä ajoin ja antaa aikaa oppilaiden mahdollisille kysymyksille. Kiireettömyys, rauha ja hyväksyminen ovat tärkeitä tekijöitä miellyttävän joogatunnin rakentumisessa.

Hyvä opettaja myös kysyy oppilailta tunnin päätteeksi, nousiko oppilaiden mieleen mahdollisia kysymyksiä harjoitukseen liittyen ja vastaa niihin.

Positiivinen ja avoin olemus

Hyvä joogaopettaja on positiivinen, ystävällinen ja mikä tärkeintä; hän ei kanna joogasaliin päivän mahdollisia negatiivisia tunnetiloja. Huonoja päiviä on kaikilla, myös joogaopettajilla, mutta hyvä ohjaaja osaa jättää ikävät tunnetilat salin ja joogaharjoituksen ulkopuolelle. 

Joogatunnin tulisi olla oppilaalle positiivinen, rentouttava ja voimaannuttava kokemus. Mikäli joogaopettajalla on huono päivä ja tämä heijastuu joogaryhmään, voi negatiivisuus tarttua myös oppilaisiin. 

Tuleeko sinulle mieleen muita hyvän joogaopettajan tunnusmerkkejä?

Loppuun vielä: edellä mainitut hyvän joogaopettajan tunnusmerkit perustuvat omaan kokemukseeni erilaisista opettajista, eivätkä ne ole mikään absoluuttinen totuus hyvästä ohjaajasta. Mielestäni erilaisia ohjaajia tarvitaan, eikä joogaopettajuus edellytä aina esimerkiksi henkisyyttä tai syvällistä joogafilosofian tuntemusta.

Sinua saattaisi myös kiinnostaa:

Kuinka valita itselle soveltuva joogatyyli?

Joogan terminologia tutuksi: joogan perussanastoa

Ensimmäistä kertaa joogatunnille – mitä kannattaa ottaa huomioon?

Viime aikoina silmieni eteeni on tupsahtanut muutamia keskustelun aloituksia liittyen siihen, mitä asioita ensimmäistä kertaa joogatunnille menevän kannattaisi ottaa huomioon tunnille suunnatessaan. Monilla eri joogasaleilla käyneenä ajattelinkin kirjoittaa kyseisestä aiheesta pienen blogiartikkelin.

Tässä postauksessa kerron, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon ensimmäistä kertaa joogatunnille mentäessä ja annan muutamia vinkkejä ekan kerran “kynnyksen” ylittämiseen. 

Sinun ei tarvitse olla notkea tai vahva aloittaaksesi joogaa

Ihan ensimmäiseksi yksi tärkeä asia: sinun ei tarvitse murehtia sitä, oletko tarpeeksi “jotakin” aloittaaksesi joogaa. Monesti joogaharrastusta aloitteleva saattaa pohdiskella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

”Pitääkö minulla olla hyvä tasapaino mennäkseni joogatunnille?”

”Pitääkö minun olla notkea mennäkseni joogatunnille?” 

”Pitäisikö minun joogata ensin kotona omatoimisesti ennen ensimmäistä kertaa tunnille menoa?”

Vastaus on: Ei tarvitse!

Sinun ei tarvitse olla tarpeeksi notkea, tarpeeksi vahva, tarpeeksi hoikka tai tarpeeksi liikkuva lajia aloittaaksesi – kaikki aloittavat jostain, etkä ole varmasti ainoa, joka on innostunut lajista vasta hiljattain. Jooga on ihan kaiken näköisiä, kokoisia ja tasoisia tyyppejä varten. Sitä paitsi, taitavakin joogi on joskus ollut aloittelija.

Jooga on aina sinua itseäsi varten ja tunneilla keskitytään intensiivisesti omaan harjoitukseen. Näin ollen kukaan (opettajaa lukuun ottamatta) ei tarkkaile sinun harjoitustasi. Se joogassa onkin parasta, että saat oikeasti keskittyä 100% itseesi ja uskoakseni näin tekevät myös muut tunneille uskaltautuvat. 

Mikäli kynnys osallistua tunnille on silti korkea, on nykyään räätälöity tunteja erilaisista lähtökohdista lajia aloittaville. On äijäjoogaa, xl-joogaa, traumajoogaa, joogaa liikuntarajoitteisille, alkeiskursseja, you name it – vaihtoehtoja siis löytyy vaikka millä mitalla ihan jokaiselle. Alkuun onkin syytä pohtia, mikä olisi itsellesi sopiva joogatyyli, millaisia tarpeita sinulla on joogaan liittyen ja tottakai – ilmoittautua kurssille tai tunnille.

Lisää aiheesta: Kuinka valita itselle soveltuva joogatyyli? 

Ensimmäistä kertaa joogaan – alkeiskurssille vai kertatunnille? 

Kun olet perehtynyt omiin tarpeisiisi joogalajia pohtiessasi ja päättänyt mitä tyyliä haluat kokeilla, on aika suunnata ensimmäiselle tunnille. Pohdinta alkeiskurssin ja kertatunnin välillä on varmasti aihe, joka jakaa mielipiteitä. Siinä missä joku haluaa kokeilla ensin muutamaa eri tyylilajia ennen kurssille ilmoittautumista, haluaa toinen puolestaan henkilökohtaisempaa ohjausta pienessä ryhmässä heti alkuunsa.

Täysin joogaan perehtymättömälle suosittelisin alkeiskurssin käymistä tai pientä ryhmää, jotta liikkeet ja asentotekniikat tulevat tutuiksi. Jooga on turvallinen ja lempeä liikuntamuoto, kunhan kehon linjaukset ja asennot tehdään oikein, oman liikkuvuuden rajoissa. Näin vältytään mahdollisilta asentovirheiltä ja loukkaantumisilta.

Useat joogakoulut tarjoavat kurssien lisäksi muutaman päivän mittaisia, lyhyitä tutustumisjaksoja, jotka voivat kestää esimerkiksi viikonlopun ajan sekä introtunteja aloittelijoille. Mikäli et siis ole varma siitä, mikä tyylisuuntaus voisi olla juuri se sinun juttusi, voit käydä kokeilemassa muutamaa eri vaihtoehtoa introtunneilla. 

Jos sinulla on kuitenkin jo hieman joogakokemusta tai kurssin käyminen ei muuten vaan innosta, ei alkeiskurssin käyminen ole pakollista. Monet joogakoulut tarjoavat yksittäisiä alkeistason tunteja, joihin voi osallistua kertamaksulla. Näin ollen tunneille on helppo hypätä mukaan myös uutena osallistujana. Joogatuntien hinta vaihtelee pääkaupunkiseudulla 10 eurosta 25 euroon.

Mitä mukaan tunnille ja mitä kannattaa huomioida? 

Ensimmäistä kertaa joogatunnille mentäessä et oikeastaan tarvitse mitään muuta mukaasi kuin itsesi, mahdollisesti vesipullon sekä mukavat treenivaatteet. Joogan sopivia vaatteita ovat esimerkiksi vartalonmyötäiset legginssit tai shortsit sekä toppi/t-paita. Joogalegginssien on hyvä olla vyötäröltä sen verran napakat, ettei housuja joudu nykimään ylös päin joka asennon välissä – se on vain turhauttavaa ja häiritsee harjoittelua. Samasta syystä myös puserovalinnassa kannattaa suosia ihonmyötäistä vaihtoehtoa. Loppu viimein oleellista on kuitenkin pukeutua niihin treenivaatteisiin, joissa tunnet olosi kotoisaksi.

Mikäli sinulta löytyy oma joogamatto, kannattaa myös se ottaa mukaan tunnille. Joogaa aloitellessa maton ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen, joten ihan perus muutaman kympin matto ajaa asiansa alkuunsa. Itse käytin vuosia ihan tavallisesta urheiluliikkeestä ostamaani noin 30 euron joogamattoa. Jos sinulta ei omaa alustaa kuitenkaan vielä löydy, saa joogastudioilta lähes poikkeuksetta käyttöönsä lainamaton. Myös mahdolliset joogassa käytettävät apuvälineet saa lainaksi tunnilta.

Tunnille tarvitset mukavat treenivaatteet, maton ja mahdollisesti vesipullon.

Keskustele opettajan kanssa mahdollisista rajoituksista

Ensimmäistä kertaa tunnille suunnatessa on hyvä mainita opettajalle, että olet ensikertalainen joogassa ja kertoa mahdollisista rajoituksista, mikäli sinulla sellaisia on. Esimerkiksi polvi-, selkä- ja niskaongelmista voi aivan hyvin kertoa opettajalle. Näin ohjaaja voi tarvittaessa näyttää sinulle vaihtoehtoisia variaatioita jooga-asentoihin ja ohjata tarkemmin liikkeiden tekemisessä oikein. Älä siis pelkää kertoa tilanteestasi! Oma kokemukseni on, että joogaopettajat vastaavat mielellään kysymyksiin ja ovat erittäin ystävällisiä uusia harrastajia kohtaan.

Lue myös: Millainen on hyvä joogaopettaja?

Saavu tunnille hyvissä ajoin

Ihan ensimmäiselle tunnille on hyvä saapua hyvissä ajoin (noin 15-20min), jotta tuntimaksut ja mahdolliset keskustelut opettajan kanssa kerkiää hoitamaan rauhassa. Alkuun on myös mukava tutustua joogastudion tiloihin ja rauhoittua itsekseen matolla. 

Salietiketti

Joogatunnille mentäessä ei sinällään tarvitse tietää mitään joogasta, mutta usein saleilla ja tunneilla vallitsee tietynlainen “salietiketti”, jotta joogatunti olisi mahdollisimman mukava ja rentouttava jokaiselle osallistujalle. Sääntöjä ei siis ole runsaasti, mutta muutamat asiat on hyvä pitää mielessä:

  • Sulje puhelin tai pidä se äänettömällä
  • Saavu tunnille ajoissa, mielellään hieman ennen tunnin alkua.
  • Jätä tavarat niille osoitettuun paikkaan
  • Huolehdi hygieniasta ja pidä joogamattosi puhtaana
  • Tunneilla ei ole soveliasta höpistä kaverin kanssa.
  • Pidetään parin metrin välit (varsinkin näin korona-aikaan) 

Vieläkö jännittää? Nappaa kaveri mukaan.

Vieläkö joogatunnille meno jännittää? Yksi hyvä keino aloittaa uusi harrastus, on aloittaa se kaverin kanssa. Ystävän kanssa uuteen paikkaan on kenties helpompi mennä ja samalla tulee vietettyä laatuaikaa kaverin kanssa. Kun ensikertalaisen ”kynnys” on ylitetty ja paikat tulleet tutuiksi, rohkaistuu tunneille menemään myös ihan itsekseen.

Myös uuden harrastuksen aloittamisen jälkeisiä fiiliksiä on mukava jakaa jonkun kanssa. Itse kävin raskausjoogassa hyvän ystäväni kanssa ja fiiliksiä omasta olosta ja tunnin sisällöstä oli ihana käydä läpi aina tunnin päätteeksi. Mikäli olet myös altis kärsimään ”motivaatiopulasta” liikkumisen suhteen, voi joogatreffit kaverin kanssa motivoida lähtemään tunnille, vaikka ei aina huvittaisikaan.

Kokeile rohkeasti useita joogatyylejä

Ja lopuksi vielä: kokeile rohkeasti erilaisia tyylejä! Itse kävin joogataipaleeni alussa esimerkiksi sekalaisesti hatha, flow ja yintunneilla ennen astangajoogan löytämistä. Tällä hetkellä harjoitteluni koostuu pääosin flowsta ja astangasta.

Mikäli tunnille meno edelleen jännittää, voi joogaa kokeilla kotioloissa esimerkiksi YouTubesta löytyvien videoiden avulla. Tällöin on hyvä ottaa huomioon se, että tunti on aloittelijalle suunnattu ja että videolla liikkeet näytetään hitaasti. Videon etuna on se, että tunnin voi halutessaan stopata, kun hakee oikeaa tekniikkaa liikkeelle.

Englanninkielisistä YouTube-joogeista tunnetuin on lienee Adriene Mishler, jonka kanava löytyy nimellä Yoga with Adriene. Adrienen tunnit ovat hyvin lempeitä ja rentoja, jotka sopivat mainiosti aloittelijoille. Myös suomenkielisiä videotarjontaa löytyy nykyään melko paljon ihan vain hakusanalla ”joogaa aloittelijoille”.

Toivottavasti tästä postauksesta oli hyötyä joogatunnin ekan kerran ylitykseen.

Kivaa viikkoa! 🙂

Mitä mantrat ovat ja miksi niitä lausutaan joogassa?

Mikäli olet joskus käynyt joogastudiolla tai meditoinut ryhmässä, olet luultavasti kuullut tunneilla lausuttavan mantroja. Mutta mitä ne oikeastaan ovat ja miksi niitä lausutaan? Tässä blogipostauksessa valotan sitä, mitä mantrat ovat sekä niiden tarkoitusta.

Mantroja voidaan yhdistää mudriin.

Mitä mantrat ovat? 

Sana ”mantra” on sanskritin kieltä ja se koostuu kahdesta tavusta. Sanan alkuosa man tarkoittaa mieltä (perusmuoto mieli) ja loppuosa tra vapauttamista. Näin ollen mantra tarkoittaa sanalla sanoen mielen vapauttamista.

Mantrat ovat usein muinaisiin pyhiin kirjoituksiin perustuvia lyhyitä tavuja, lauseita tai sananparsia, joita lausutaan esimerkiksi joogassa ja meditaatiossa joko ääneen tai hiljaa omassa mielessä ajatusten hiljentämiseksi. Monissa kulttuureissa ja uskonnoissa, kuten esimerkiksi hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa, mantroilla on myös pyhä tarkoitus osana hengellistä mietiskelyperinnettä. Usein niitä toistetaankin esimerkiksi temppeleissä ja kirkoissa, ja ne ovat eräänlaisia rukoksia. Hengellisessä merkityksessä mantrojen lausumisen uskotaan olevan yhteyden luomista jumaliin ja kommunikointia heidän kanssaan. 

Mantrat joogassa ja meditaatiossa

Mantroja käytetään monissa eri jooga- ja meditaatiosuuntauksissa. Joogatunneilla mantroja lausutaan usein harjoituksen aluksi ja/tai lopuksi. Joogatyylistä ja perinteestä riippuen mantraamisella voi olla erilaisia merkityksiä ja ne voivat vaihdella. Yhteistä kaikille joogatunneilla lausuttaville mantroille on kuitenkin se, että ne virittävät mielen keskittyneeseen tilaan ja vievät ajatukset arjen arkisista asioista mantran lausumiseen sekä itse joogaharjoitukseen. 

Astangajoogan perinteeseen kuuluu kolme mantraa, joita ovat alkumantra, loppumantra ja suryanamaskarmantra. Astangajoogan alussa lausuttavan mantran tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta opettajan joogatietämystä ja suurta viisautta kohtaan. Loppumantra eli shantimantra lausutaan harjoituksen päätteeksi ”koko maailmankaikkeuden energian parantamiseksi”. Suryanamaskarmantra eli aurinkotervehdysmantra lausutaan puolestaan hiljaa omassa mielessä aurinkotervehdys A:n aikana.

Kuten joogassa, myös monissa eri meditaatiosuuntauksissa (tantra, vipassana, buddhalainen meditaatio jne.) resitoidaan mantroja. Mantraaminen voi olla siten myös yksi meditaatiotekniikka siinä missä esimerkiksi hengityksen tarkkailu tai äänien havainnointikin ovat – ajatusten harhaillessa tarkkaavaisuuden kohde on lausuttava mantra. Mantroihin voidaan myös yhdistää mudria eli käsillä tehtäviä liikkeitä tai asentoja, jotka parantavat edelleen enrgiavirtauksia kehossa. 

Yksi tunnetuimpia mantroja on om-mantra, jota käytetään sekä joogassa että meditaatiossa. Om-mantralla voi olla useita eri merkityksiä ja se voi  tarkoittaa muun muassa universumin ääntä, maailmankaikkeutta, elämän kiertokulkua tai jumalaa. Joidenkin uskomusten mukaan om-mantran ajatellaan olevan yhdistymistä tähän maailmankaikkeuden energiaan.

Miksi mantraaminen on hyödyllistä? 

Mantroilla on mieltä kirkastava, hoitava ja puhdistava vaikutus, ja niiden tarkoituksena on virittää mieli meditatiiviseen ja hiljentyneeseen olotilaan. Lisäksi niiden värähtelyn sanotaan olevan yhteydessä esimerkiksi ihmisen elimistöön ja hermostoon. Mantraamisen sanotaan myös puhdistavan kehon ja mielen fyysisiä ja psyykkisiä tukoksia, kuten negaatioota, rauhattomuutta ja energiatukoksia.  Niiden tarkoituksena on vapauttaa mieli materiaalisen elämän aiheuttamasta ahdistuksesta.

Vaikka useat mantrat perustuvat pyhiin teksteihin, ei mantrojen kuitenkaan tarvitse olla aina vain tunnettuja ja hengellisiä sananparsia. Jollekin mantra voi olla esimerkiksi itse keksitty voimalause tai sana, jolla virittäydytään tietoisesti johonkin mielentilaan tai harjoitukseen. Esimerkiksi kiitos-mantra eli yksinkertaisesti kiitollisuuden lausuminen mielessä on jo mantraamista. Jossain haastavassa elämäntilanteessa tai kilpailussa mantra voisi puolestaan olla esimerkiksi voimalause: ”minä pystyn tähän” tai ”olen vahva”. Kun mantraa lausutaan tietoisesti ja säännöllisesti, voi se parhaimmillaan muuttua todelliseksi olotilaksi ja energiaksi.

Loppuun vielä astangajoogan alkumantra:

oṁ

vande gurūṇāṁ caraṇāravinde

sandarśita-svātmā-sukhavabodhe

niḥśreyase jāṅgalikāyamāne

saṁsāra-hālāhala-mohaśāntyai

ābāhu-puruṣākāraṁ

śaṅkhacakrāsi-dhāriṇam

sahasra-śirasaṁ-śvetaṁ

praṇamāmi patañjalim

oṁ

Astangajoogan alkumantraan pääset tutustumaan myös tältä videolta: https://www.youtube.com/watch?v=AFx3JbQvUk8

Tutustu myös tähän: Joogan terminologia tutuksi – joogan perussanasto

Lähteet: Petri Räisänen (2015) ASTANGA : JOOGAA SRI K. PATTABHI JOISIN PERINTEEN MUKAAN

Raskausjooga – mitä se on ja miksi se on hyödyllistä?

Viime viikolla kirjoittelin yleisesti synnytyksestä palautumisesta ja omasta palautumisprosessistani 9 kuukauden jälkeen. Tällä viikolla ajattelin jatkaa vielä osittain samalla aihealueella ja jakaa kokemukseni raskausjoogasta. Tässä postauksessa kerron, mitä on raskausjooga, miksi se on hyödyllistä ja millaisia harjoituksia raskausjoogatunneilla tehdään.

Raskaus muuttaa harjoittelua

Raskausaikana naisen kehossa tapahtuu runsaasti fysiologisia muutoksia. Nopeasti kasvava vatsa ja uudet muodot voivat vaikuttaa odottajan tapoihin liikkua yllättävilläkin tavoilla. Siinä missä toinen odottaja jatkaa lempi harrastustaan läpi raskauden, voi toinen joutua keskeyttämään tutun liikkumismuodon lähes kokonaan. Näin kävi myös omalla kohdallani, sillä alkuraskauden pahoinvointi pysäytti astangaharrastukseni lähes kokonaan –  jopa harjoituksen ajatteleminen toi kurkkuuni etovan tunteen.

Ylipäätään raskausaikana keho on äärimmäisen herkkä viestittämään, minkälainen kuormitus on vartalollesi liikaa – ja näitä viestejä on myös tärkeä kuunnella. Aikaisemman harrastuksen jatkamisen esteeksi voivat muodostua esimerkiksi pahoinvointi, selkä- ja liitoskivut, harjoitussupistukset ja yleinen väsymys. Asiasta ei kuitenkaan ole syytä ottaa sen kummempaa painetta – vanhoja lajeja kerkeää harrastamaan taas raskauden jälkeenkin. 

Pääsääntöisesti liikkuminen ja kehonhuolto tukevat äidin hyvinvointia ja jaksamista odotusajalla, kunhan harjoittelu tapahtuu oman kehon ja tuntemusten ehdoilla. Näin ollen liikuntamuotojen keventäminen voi siis olla paikallaan. Myös joogaharrastajan voi olla syytä keventää harjoitustaan raskauden myötä. Esimerkiksi astangajoogassa kehoa voimakkaasti kuormittavaa harjoitusta ei suositella tehtävän kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana, eikä astangaa suositella aloitettavan uutena harrastuksena lainkaan. 

Raskausaikana odottajalle sopivia harrastusmuotoja ovatkin lempeät ja kehoa vahvistavat lajit, kuten kevyt kuntosaliharjoittelu, uinti, kävely ja tietysti raskausjooga. Viimeistään raskauden viimeisellä kolmanneksella moni odottaja kokee erinäisiä kolotuksia selässä ja niska-hartiaseudulla, joihin liikkuminen ja kehonhuolto voivat myös tuoda helpotusta.

Mitä on raskausjooga? 

Raskausjooga on lempeä ja turvallinen harrastus odotusajalle, eikä harrastusta aloittaakseen tarvitse olla minkäänlaista joogataustaa – uusia oivalluksia on luvassa ihan jokaiselle.  Yleisesti voidaan todeta, että raskausjooga eroaa paljon perinteisestä asanaharjoittelusta sekä tahdiltaan että joogaliikkeiltään. Tunnit ovat tyypillisesti hyvin hitaita, rauhallisia ja keskustelevia: urheilusuorituksen sijaan raskausjoogan tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti äidin hyvinvointia ja valmentaa tulevaan synnytykseen sekä fyysisesti että henkisesti. 

Fyysisellä tasolla raskausjoogan avulla avataan kehon jumeja ja kiputiloja lempeillä venytyksillä, tehdään lantion alueelle tilaa ja opetellaan arkea helpottavia ergonomisia asentoja. Avainasemassa on oman kehon kuuntelu – pyöreän vatsan kanssa on yksinkertaisesti pakko pysähtyä ja olla ”ylisuorittamatta”.

”Parhaimmillaan raskausjooga voi lieventää synnytyspelkoa ja rohkaista odottajaa suhtautumaan synnytykseen voimaannuttavana kokemuksena.”

Henkisellä tasolla raskausjoogassa valmistaudutaan tulevaan synnytykseen ja edessä häämöttäviin supistuksiin keskustelun ja erilaisten kehollisten harjoitusten keinoin. Raskaus ja synnytys herättävät usein paljon kysymyksiä ja jopa pelkoa varsinkin ensisynnyttäjän mielessä; Kuinka paljon synnytys sattuu? Alatiesynnytys vai sektio? Millaista kivunlievitystä on tarjolla ja tarvitsenko sitä? Näiden teemojen äärelle pysähdytään myös raskausjoogassa. Parhaimmillaan raskausjooga voi lieventää synnytyspelkoa ja rohkaista odottajaa suhtautumaan synnytykseen voimaannuttavana kokemuksena.

Manipuran joogakurssi

Oma kokemukseni raskausjoogasta pohjautuu Manipuran raskausjoogakurssiin. Kurssi koostui kuudesta joogatunnista (1,5h) sekä kahdesta synnytysvalmennuskerrasta, joihin myös kumppani sai halutessaan osallistua. Kurssin hinta oli 185 euroa ja opettajana toimi Teija Aronen, joka oli äärimmäisen ihana ja lempeä joogaopettaja. Lämmin suositus siis hänen kursseilleen!

Manipuran kurssit perustuvat Vanda Scaravellin joogaopetuksiin, joille on ominaista meditatiivinen rytmi sekä pienet, lähes mikrotason liikkeet. Joogatunneilla oli pääsääntöisesti yksi teema, jonka ympärille harjoitus rakentui. Teemoja olivat esimerkiksi lantion liikkuvuus ja tilan tekeminen kohdussa kasvavalle lapselle, ääniharjoittelu, lantionpohjan lihasten vahvistaminen sekä hengitys. Kurssi soveltuu sekä alkuraskauden että loppuraskauden odottajille.

Synnytysvalmennus koostui puolestaan Malla Rautaparran vetämästä synnytyksen fysiologiaan keskittyvästä luennosta, erilaisista pariharjoituksista sekä tukihenkilön roolista synnytyksessä. Lisäksi tutustuimme erilaisiin synnytyksessä hyödynnettäviin apuvälineisiin, joita olivat esimerkiksi tens-laite, jumppapallo, liinat, guasha-kivi ja synnytysjakkara.

Itse koen raskausjoogan suurimmaksi hyödyksi pysähtymisen oman kehon äärelle, hengitysharjoitukset, lantion liikkuvuuteen ja rentouttamiseen liittyvät harjoitukset sekä äänenkäytön opettelun. Raskausjoogan tavoitteena ei ole toimia niin ikään viikottaisena urheilusuorituksena, vaan opetella kuuntelemaan omaa kehoa ja mieltä, vahvistaa yhteyttä kohdussa kasvavaan lapseen sekä rentoutua.

Joogaliikkeiden osalta hyvänä esimerkkinä kertoo puolestaan se, että teimme lähes jokaisesta joogatyylistä tutun soturiasanan vain yhden kerran koko joogakurssin aikana. Sen sijaan saatoimme esimerkiksi venyttää selkää tuolia tai jumppapalloa vasten ja kuunnella kehotuntemuksia harjoituksen aikana.

Seuraavaksi avaan lyhyesti raskausjoogan tärkeimpiä harjoituksia ja anteja, joita ovat:

  • Hengitysharjoitukset
  • Lantion liikkuvuuden harjoitukset
  • Asentoharjoittelu 
  • Ääniharjoitukset
  • Rentoutuminen
  • Lantionpohjalihasten vahvistaminen 
  • Apuvälineet
  • Synnytysvalmennus ja pariharjoittelu
  • Vertaistuki

Hengitysharjoitukset

Hengitys on tärkeä osa synnytystä. Hyvällä hengitystekniikalla supistusten vastaanottaminen saattaa helpottua ja lievittää kivun sietämistä. Raskausjoogassa harjoitellaan synnytyksessä sovellettavaa hengitystekniikkaa, jonka harjoittelun voi ottaa osaksi päivittäistä arkirutiinia. Toistojen avulla hengitystekniikka tulee helpommin käyttöön myös synnytyksessä – ja tämä pätee oikeastaan kaikkiin raskausjoogan oppeihin. Tunneilla harjoitellaan asentoja ja tekniikoita, joita kannattaa soveltaa siellä omassa arjessa.

Vinkki: Myös astangajoogasta tuttu ujjayi-hengitys voi toimia loistavasti synnytyksessä – tämä tuntui itselle luonnolliselta tavalta ”hengitellä” synnytyksessä, koska kyseinen hengitystekniikka on itselleni tuttu usean vuoden takaa.

Lantion liikkuvuuden harjoittaminen ja rentoutus

Raskausjoogassa harjoitellaan lantion liikkuvuutta erilaisin lantion pyöritysliikkein seisten ja jumppapallolla. Harjoitusten avulla tehdään tilaa kohdussa kasvavalle lapselle, mikä voi myös vapauttaa lantion seudulla esiintyvää painetta ja auttaa alaselän kipuihin. 

Tiesitkö? Lantion rentoutuminen on yhteydessä kasvojen ja leukalihasten / luuston rentouttamiseen. Mikäli haluat saada lantion seudun alueen rentoutuneeseen tilaan, lähtee harjoitus leukojen rentouttamisesta. Tätä harjoitellaan runsaasti raskausjoogatunneilla. 

Asentoharjoittelu

Raskausjoogan asentoharjoittelu eroaa pitkälti ”perusjoogasta”. Asentoharjoittelu tehdään aina oman kunnon ja voinnin mukaan, ja oman kehon kuuntelu onkin koko harjoituksen keskiössä. Raskausjoogassa tehdään turvallisia kehoa avaavaa liikkeitä, joissa huomioidaan kasvava vatsa. Näin ollen myöskään vatsalihaksia rasittavia liikkeitä, kuten lankkuja, ei raskausjoogassa tehdä. Joogaliikkeet ovat usein hyvin pieniä, ja asentoa syvennetään omien rajojen puitteissa.

Tiesitkö? Raskausjooga vahvistaa kehotietoisuutta ja opettaa tunnistamaan oman kehon rajoja lempeästi. Itselleni opeista on ollut myös hyötyä “normaali” harjoitteluun palaamisessa.

Ääniharjoitukset:

Synnytykseen kuuluvat erilaiset äänet. Mumina, kiljahdukset, huuto ja kirosanat voivat kaikki kuulua synnyttävän äidin “sanavarastoon”. Raskausjoogassa ääniharjoitukset olivat lempiosioni kurssin aikana. Kurssilla teimme erilaisia ääniharjoituksia mantrojen ja äänteiden avulla. Ryhmässä ääniharjoitukset resonoivat joogasalissa rentouttavasti ja kauniisti. Äänenkäyttö voi myös helpottaa supistuskipuja synnytyksessä. 

Rentoutuminen 

Stressi on asia, jota lienee lähes jokainen odottava äiti pyrkii välttämään raskausaikana. Liika rehkiminen ja murehtiminen vaikuttavat negatiivisesti äidin hyvinvointiin ja jaksamiseen odotusaikana, ja voivat aiheuttaa esimerkiksi ennenaikaista supistelua.

Erilaiset rentoutus- ja mielikuvaharjoitukset ovat tärkeä osa raskausajan joogaa. Kun äiti on rentoutuneessa ja levollisesti mielentilassa, vahvistuu myös yhteys vatsassa kasvavaan lapseen. Myös vauvan liikkeet tuntuvat vahvemmin rentoutuessa. Olet ehkä huomannut tämän käydessäni nukkumaan? 

Lantionpohjan lihasten vahvistaminen:

Raskauden aikana lantionpohjalihaksiin kohdistuu valtava paine, jonka johdosta niiden harjoittelu on syytä ottaa rutiiniksi jo ennen synnytystä. Raskausjoogassa opetellaan löytämään omat lantionpohjalihakset ja harjoitellaan niitä vahvistavia liikkeitä. Ennen synnytystä aloitettu lantionpohjan lihasten harjoittelu tukee myös synnytyksestä palautumista. 

Apuvälineiden käyttö

Erilaisten apuvälineiden, kuten jumppapallon, liinojen, guasha-kiven tai vaikkapa ihan perus kodin huonekalujen (erilaiset tasot, jakkara, tuolit) käyttö voi tuoda helpotusta raskausajan kolotuksiin sekä supistuskipuihin. Raskausjoogassa opetellaan käyttämään erilaisia apuvälineitä raskaudesta johtuvien kolotuksien ja särkyjen sekä supistusten lieventämiseksi. Myös erilaisten asentojen harjoittelu kivun lievittämiseksi on raskausjoogassa tyypillistä. 

Vinkki: Suosittelen lämpimästi ostamaan kotiin jumppapallon, mikäli sinulta ei vielä sellaista kotoa löydy ja olet raskaana. Jumppapallon päällä istuskelu / keinuttelu voi helpottaa tukalaa oloa loppuraskaudessa ja lievittää alaselkäsärkyjä. Jumppapallon voi ostaa edullisesti esimerkiksi Tokmannilta noin 10 euron hintaan. 

Synnytysvalmennus ja pariharjoittelu:

Manipuran raskausjoogaan kuului kattava synnytysvalmennus, johon myös tulevan äidin kumppani oli tervetullut. Synnytysvalmennuksessa käytiin läpi kehon fysiologisia muutoksia ja naisen kehon toimintaa synnytyksen ja raskauden näkökulmasta. Tämä oli äärimmäisen mielenkiintoista tietoa sekä odottajan että puolison / tukihenkilön näkökulmasta.

Lisäksi synnytysvalmennukseen kuuluu pariharjoittelu oman kumppanin / tukihenkilön kanssa. Pariharjoituksissa kokeillaan erilaisia asentoja ja harjoitellaan hierontatekniikoita, jotka voivat lievittää supistuskipuja. 

Puolison kommentti synnytysvalmennuksesta: ”Tunnit olivat mielenkiintoisia ja hyödyllisiä, sillä ne konkretisoivat raskautta puolisolle myös esimerkkien kautta. Pariharjoittelu oli mukava ja intiimi hetki meille myös pariskuntana. ”

Vertaistuki

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä kurssin antina oli vertaistuki. Raskausjoogassa tapaa muita odottavia äitejä, joiden kanssa voi keskustella avoimesti raskausajan tuntemuksista. Jokaiseen tuntiin sisältyikin pieni teehetki, jonka aikana keskusteltiin mm. yleisesti voinnista, unen laadusta, erilaisista kolotuksista ja raskausajan tuntemuksista sekä jaettiin vinkkejä hyväksi todetuista käytännöistä vaivojen helpottamiseksi. Mukavaa oli myös se, että opettaja johdatteli keskustelun alkuun kysymysten avulla, jotta osallistujat uskalsivat osallistua jutusteluun.

Mikäli lähipiiristäsi ei löydy raskaana olevia tuttavia, on raskausjooga näin ollen myös mukava paikka tutustua toisiin odottaviin äiteihin.

Loppuun vielä muutamia raskausjoogaa tarjoavia joogakouluja Helsingissä:

Manipura

Raskaus- ja äitiysjoogaan erikoistunut joogastudio Manipura sijaitsee Kampissa, aivan metroaseman tuntumassa. Täällä kävin itse raskaus- ja äiti-vauvajoogakurssit, joten voin myös omasta kokemuksesta suositella lämpimästi Manipuran kursseja. 

https://www.manipura.fi

Joogakoulu Shanti

Joogakoulu Shanti sijaitsee myöskin Kampissa ja tarjoaa myös yksittäisiä raskausjooga tunteja. Tästä olen kuullut hyvää ystävältäni, joka opiskelee parhaillaan joogaopettajaksi.

https://www.jooga.fi/viikko-ohjelma/’

Hamilan raskausjooga

Hamilan raskausjoogasta olen kuullut hyvää usealta henkilöiltä, mm. hyvältä ystävältäni ja muilta joogaavilta tutuiltani. Tästä syystä uskallan suositella myös Hamilan tunteja. 

Raskausjooga

Mommy and me

Mommy and Me sijaitsee Helsingin Kulosaaressa, metromatkan varrella keskustasta tai idästä. Täällä olen käynyt äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, joten uskallan lisätä kyseisen paikan suosituslistaan. 

http://www.mommyandme.fi/?page

Lähteet: https://www.manipura.fi

Oletko sinäkin suorittaja? (ja kuinka välttää suorittaminen joogaharjoituksessa)

Suorittaminen on aihe, joka koskettaa monien arkea ainakin jossain elämänvaiheessa. Työelämä ja opinnot ovat täynnä deadlineja, odotamme tulevaa kesälomaa ja ulkomaanreissua, käymme harrastuksissa ja siinä sivussa teemme vapaaehtoistyötä. Arki on toisinaan kuormittavaa ja elämän suorittamiseen on helppo lipsahtaa. 

Kesä on mitä parhainta aikaa pysähtyä itsensä äärelle ja pohtia, mitä minä voisin tehdä toisin, jotta arki ei olisi ainaista suorittamista ja puurtamista. Jooga voi tuoda sitä toivottua vastapainoa vaativaan ja yksilökeskeiseen suorituskulttuuriin, opettaa meitä olemaan läsnä omassa kehossamme ja suhtautumaan itseemme sekä toisiin myötätuntoisesti.

Mutta saako asanaharjoittelussa mennä välillä oman mukavuusalueen ulkopuolelle? Mitä kehon kuuntelu harjoituksessa tarkoittaa? Voiko jooga muuttua suorittamiseksi? Tässä blogipostauksessa valotan, mitä itse ajattelen suorittamisesta ja sen välttämisestä joogaharjoittelussa.

Suorittajalta voi unohtua elämästä ja pienistä hetkistä nauttiminen.

Mitä suorittaminen oikeastaan on?

Jotta voisimme ymmärtää, kuinka oikeastaan mikä tahansa tekeminen voi muuttua suorittamiseksi, on ymmärrettävä hieman suorittamisen ja itsensä äärirajoille vetämisen syitä.

Jokainen meistä tuntee jonkun suorittajan. Ehkä se olet sinä itse tai joku lähipiiristäsi? Tai se kaikista tehokkain työ- ja opiskelukaveri? Suorittaja on se tyyppi, jolla on käynnissä kolme projektia jokaiselle sormelle, tekeillä kaksi tutkintoa samanaikaisesti, unelmatyöpaikka ja pari harrastusta. Suorittajan sanavarastoon ei useinkaan kuuluu sana “ei” ja hän saattaa uhrautua mitä ihmeellisimpiin pyyntöihin oman hyvinvointinsa kustannuksella. 

Suorittaja saa mielihyvää puurtamisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta, mutta voi kuitenkin samanaikaisesti huonosti, koska yöunet jäävät lyhyiksi, deadlinet paukkuvat, elämä on stressaavaa ja ennen kaikkea uuvuttavaa. 

Mistä alituinen suorittaminen sitten kumpuaa? 

Lyhykäisyydessään ymmärrän ”suorittamisen” usein lapsuudessa opituksi käyttäytymismalliksi, jossa ihminen asettaa itselleen toistuvasti vaativia tavoitteita puskien rajojaan ja voimavarojaan äärimmäisyyksiin. Usein suorittajien toimintaan heijastuu myös tietynlainen perfektionismi eli täydellisyyden tavoittelu. Unelmien tavoittelu tuottaa suorittajalle tyydytystä, mutta kun asetettu tavoite on saavutettu, olo voi olla tyhjä ja riittämätön: tässäkö tämä oli? 

Suorittamiseen linkittyy vahvasti vaativuuden tunnelukko. Tunnelukot ovat lapsuudessa tai nuoruudessa muodostuneita ajattelu- ja käyttäytymismalleja, jotka ohjaavat toimintaamme aikuisuudessa. Vaativuuden tunnelukon omaava ihminen on ankara itseään kohtaan ja hakee tyydytystä omia henkilökohtaisia vaatimuksiaan suorittamalla. Hän kärsii usein riittämättömyyden ja alemmuuden tunteesta, mikäli asetetut päämäärät jäävät saavuttamatta ja aikataulut eivät pidä. Suorittamiselle on ominaista se, että itse asiassa kukaan muu ei vaadi suorittajalta mahdottomia tehtäviä tai asioita – suorittaja on itse itsensä orjapiiskuri.

Mitä suorittamisella haetaan?

Suorittamisella haetaan alitajuisesti vapautusta huonommuuden tunteesta, ja usein vaativuuden tunnelukon omaava henkilö onkin äärimmäisen tehokas aikaansaamaan asioita ja saavuttamaan tavoitteita. Suorittaminen ei siis välttämättä ole vain negatiivinen ominaisuus – toisinaan suorittaja pääsee vaikeiden asioiden yli päättäväisyydellään ja tarmokkuudellaan, vie asiat päätökseen ja on tehokas työ- ja opiskelukaveri. Elämän ei kuitenkaan tulisi olla pelkkää puurtamista ja kesäloman odotusta.

Usein suorittajan ongelmaksi muodostuukin se, ettei vapautumista mielen kahleista saavuteta materialla, järjestyksellä tai rajojen venyttämisellä – sama tyhjyyden tunne on ja pysyy. Äärimmillään suorittaja voi olla myös ankara ja kohtuuton läheisiään kohtaan: lähipiiriltä odotetaan samanlaisia, jopa kohtuuttomia ponnisteluja jonkun asian saavuttamiseksi ja järjestyksen ylläpitämiseksi. 

“Kun valmistumisen aika koitti,

en kuitenkaan osannut iloita saavutuksestani

tai juhlia yli kuuden vuoden ponnistelujani.”

Mistäkö tiedän tämän? Olen aina ollut itse hieman suorittaja. Hyvänä esimerkkinä tästä voisin mainita esimerkiksi yliopisto-opintoni ja lopputyöni. Päästessäni opiskelemaan Helsingin yliopistoon vuonna 2012 olin onneni kukkuloilla: olin ylpeä itsestäni ja että rankka pääsykoerupeama tuotti hedelmää. Suoritin opintoni tasalaatuisen hyvin, panostin pro gradu – tutkielmaani vuoden ajan ja sain työstäni erinomaisen arvosanan. Kun valmistumisen aika koitti, en kuitenkaan osannut iloita saavutuksestani tai juhlia yli kuuden vuoden ponnistelujani. En osannut olla ylpeä itsestäni, koska ”eihän valmistumisessa nyt ollut mitään sen ihmeempää”. 

Voiko suorittaminen soluttautua myös joogaharjoitukseen? 

Suorittaminen on asia, joka voi ulottua ihan kaikkeen tekemiseen olipa kyseessä sitten työ- tai opiskelutavoitteet, vanhemmuus, ulkonäkö, harrastukset tai vaikkapa sosiaaliset suhteet. Jopa lomailu voi muuttua suorittamiseksi, eikä jooga ole tässäkään asiassa poikkeus.

Erityisesti fyysiset voimaa ja liikkuvuutta kehittävät joogalajit, kuten astangajooga, voivat tarjota täysin uudenlaisen areenan suorittajalle ja suorittamiselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että astangajooga tai mikään muukaan joogalaji olisi itsessään suorituskeskeistä. Niin kuin aikaisemmin totesin: suorittaja suorittaa itse, eikä kukaan muu vaadi häneltä mahdottomia.

Seuraavaksi esittelen neljä yleisintä sudenkuoppaa, jotka saattavat ilmestyä suorittajan joogapolulle: 

  1. Kaavamaisuus ja nopea kehittyminen – Dynaamisissa ja voimaa kehittävissä joogalajeissa kehitys on usein nopeaa, koska asanaharjoittelu noudattaa tiettyä järjestystä ja kaavaa. Tämä voi luoda painetta päästää yhä vaativimpiin ja vaativampiin asentoihin oman henkilökohtaisen kehittymistahdin kustannuksella. Asanaharjoittelussa etenemisestä tulee itseisarvo, eikä oman kehon viestejä muisteta kuunnella. 
  1. Takertuminen mielikuvaan siitä, mitä on “oikea jooga” – Suorittajan mielessä klassinen joogan harjoitusperinne voi luoda ahtaita mielikuvia ja paineita ”joogata oikein”. Suorittaja voi takertua ajatukseen siitä, että joogaa tulee harjoitella kaksi tuntia päivässä kuudesti viikossa tietyllä tavalla, vaikka todellisuudessa keho ei olisi siihen vielä valmis. Suorittaja harjoittelee, koska näin kuuluu tehdä joogafilosofian sanoessa niin. Todellisuudessa joogan päämäärä on jotain aivan muuta kuin lokerointia ja tiukkoja sääntöjä. Pahimmillaan toisia joogeja katsotaan alaspäin, koska “eihän tuo ole oikeaa joogaa”. 
  1. Kotiharjoittelu ilman oikeaa ja turvallista asentotekniikkaa – Kotiharjoittelu on nykyään helpompaa kuin koskaan, mikä on hienoa! Youtuben välityksellä joogata voivat aivan kaikki, joilta löytyy toimiva nettiyhteys ja joogamatto. Netti on kuitenkin täynnä harjoitusmateriaalia vasta-alkajista kokeneille joogeille, mikä voi saada aloittelijankin kokeilemaan sellaisia joogaliikkeitä, joihin keho ei ole valmis – varsin ikävin seurauksin. Joogan suorittamisessa suurin riski onkin kasvanut loukkaantumisriski. Mikäli tekniikat eivät ole kunnossa, kasvaa loukkaantumisriski entisestään. 
  1. Itsensä vertaaminen muihin. Tunneilla suorittajan mieli voi huomaamatta alkaa vertailla omaa harjoitusta kokeneempien harjoittelijoiden notkeuteen ja liikkuvuuteen, ja siten myös puskea itseään äärirajoille joogaliikkeitä tehtäessä. Myös tämä voi johtaa loukkaantumisiin.

Nyt saatat ajatella, että edellä mainittujen esimerkkien tulisi olla itsestään selviä asioita joogan harrastajille. Valitettavasti suorittajan mieli on konstikas, ja siksi aiheesta on tärkeää kirjoittaa myös joogan kontekstissa. Voin rehellisesti myöntää, että olen ollut tilanteessa, jossa jooga on lipsahtanut suorittamisen puolelle. Olen tavoitellut asanoita, joihin kehoni ei ole ollut valmis. Olen ajatellut, että vain kurinalainen harjoittelu on ainoaa ja oikeaa joogaa. Olen antanut egon ohjata harjoitustani ja puskenut rajojani yli äyräiden

Tarkoittaako se sitten sitä, etten halua enää kehittyä joogassa ja harjoittelu menee automaattisesti suorittamiseksi? Ei tarkoita. 

Itselleni asentoharjoittelu on edelleen merkittävä osa joogaa. Fyysinen harjoitus rentouttaa, vie ajatukseni pois arjen paineista omaan kehooni ja tarjoaa parhaimmillaan hyvin meditatiivisen hetken vain minulle itselleni. Olen kuitenkin oivaltanut, että vastuu harjoituksesta on loppuviimein aina harjoittelijalla itsellään. Tunneilla ja opettajan johdolla harjoittelu takaa turvallisen ja lempeän harjoitustahdin ja siksi myös ohjauksessa käyminen on tärkeää – jokainen asettaa kuitenkin rajat oman mukavuusalueen ulkopuolella liikkumiselle.

Kuinka sitten välttää suorittaminen joogassa? 

Joogassa, kuten myös missä tahansa muussa asiassa, voi ja saa kehittyä. Näin ollen myöskään joogan harjoittelu ei muutu automaattisesti suorittamiseksi. Erityisesti joogan alkutaipaleella kehitys liikkuvuudessa, tasapainossa ja voimatasoissa on nopeaa. Se on luonnollinen osa harjoittelua. 

Jokaisella asanalla on myös oma tehtävänsä ja tarkoituksensa. Esimerkiksi soturi-asana vahvistaa kokonaisvaltaisesti koko vartaloamme – hartioita, käsiä, keskivartaloa ja jalkoja. Alkuun asento voi tuntua raskaalta, mutta hiljalleen asennosta tulee vakaa ja vahva. Tämä on kehittymistä. Jos sen sijaan pysymme aina vain helpoissa ja tutuissa asennoissa, emmekä koskaan yritä päästä ulos mukavuusalueeltamme joogaharjoituksen parissa, emme kehity.

“Aina ei kuitenkaan tarvitse kokeilla sitä vaikeinta variaatiota,

jonka opettaja näyttää. “

Aina ei kuitenkaan tarvitse kokeilla sitä vaikeinta variaatiota, jonka opettaja näyttää. On täysin sallittua tehdä joogapunnerrukset kevennetysti tänään, vaikka teit ne eilen toisin. Opettajalle voi myös sanoa, mikäli joku asento tuntuu huonolta tai on liikaa. Jossain kohtaa sitä yllättyy positiivisesti, kun aikaisemmin vaikealta tuntuva asento sujuu vaivatta ja ponnistelematta. Kun tämän oivaltaa, on jo melko pitkällä joogan tiellä.

Itselläni kehoa kunnioittavan harjoittelutavan omaksumiseen meni useita vuosia – jokaisen harjoituksen ei tarvitse olla askel eteenpäin fyysisessä harjoittelussa. Välillä voimme pysähtyä harjoituksen äärelle ja päättää, että teemme vain kevyen venyttelyn ja keskitymme meditaatioon. Itse asiassa astangajoogassa on melko tyypillistä, että keho tottuu päivittäiseen – koko henkilökohtaisen joogasarjan harjoitteluun – vasta vuosien päästä. 

Joogassa saa myös kehittyä – fyysisesti ja psyykkisesti.

Mistäkö sitten tietää, onko harjoittelu menossa yli?

Suorittamiseksi harjoittelu – tai elämässä tekeminen ylipäätään – muuttuu siinä vaiheessa, kun tekemisestä katoaa ilo. Mikäli asanaharjoittelua tehdään lihaskivusta ja väsymyksestä huolimatta, eikä lepopäiviä malteta pitää, voi olla että harjoittelu on lipsahtanut suorittamisen puolelle. Myös kipu esimerkiksi alaselässä, polvissa tai nivelissä on aina merkki siitä, että harjoitusta tulisi keventää. Lopulta tärkein ohjenuora lempeään ja kehoa kunnioittavaan harjoitteluun on niinkin yksinkertainen asia kuin kehon ja mielen kuuntelu. 

Tässä vielä joogaajaan muistilista lempeään ja kehoa kuuntelevaan harjoitteluun:

  • Aloita harjoitus rauhoittumalla joogamatolla. Sulje silmäsi ja hengitä hetki nenän kautta sisään ja ulos. Tiedosta, että harjoitus on sinun omaa aikaa, ei kenenkään muun.
  • Muista, että jooga on aina sinua itseäsi varten – kukaan toinen ei seuraa harjoitteluasi tunneilla.
  • Joogan ei koskaan tule aiheuttaa kipua – mikäli tunnet kipua polvissa, selässä, nivelissä tai missä vaan, kevennä harjoitusta. 
  • Kommunikoi rohkeasti opettajan kanssa, jos joku tuntuu olevan “liikaa”. Kerro rohkeasti mahdollisista rajoituksistasi ja toiveistasi. 
  • Aseta toisinaan harjoitukselle lempeä tavoite: mielen rentoutuminen, lihaskireyksien poisto, alaselän helliminen tai esimerkiksi hengityksen tarkkailu voivat olla toisinaan harjoituksen kiintopisteitä. Voit myös omistaa harjoituksen jollekin sinulle tärkeälle henkilölle.
  • Kuulostele loppurentoutuksen aikana kehoasi ja miltä harjoitus vartalossasi tuntuu. Onko olo levännyt, energinen vai väsynyt? 
  • Muista, että vain sinä asetat rajoitteet henkilökohtaiselle harjoittelulle.

Ihania ja rentouttavia kesäpäiviä ja joogahetkiä sinne ruudun taakse. Muistetaan rentoutua, ladata akkuja ja pysähtyä myös hetkeksi pohtimaan, kuinka aloittaa tuleva syksy ja arki ilman suorittamista – niin joogassa kuin elämässä ylipäätään! 🙂

Sinua saattaisi myös kiinnostaa: Joogan hyödyt – 8 joogan positiivista vaikutusta omassa elämässäni

Lähteet: https://www.tunnelukkosi.fi/tunnelukot/

Joogan terminologia tutuksi – joogan perussanasto

Joogatunneilla ja -kirjallisuudessa tulee vastaan termejä, jotka saattavat olla monille tuttuja eri konteksteista, mutta niiden todellinen merkitys saattaa olla pimennossa. Lisäksi monet sanat ovat sanskritin kielisiä, mikä tuo lisähaasteen terminologian ymmärtämiseen. 

Tällä viikolla ajattelin julkaista pienen joogan perussanaston sekä vasta-alkajille että pidempään jooganneille muistin virkistykseksi (ja tottakai myös itselleni). Useilla joogaan liittyvillä termeillä saattaa olla myös hengellinen merkitys esimerkiksi hindulaisuudessa, mutta tässä sanastossa kerron, mitä termit tarkoittavat joogan yhteydessä. 

*Tulen täydentämään sanastoa seuraavien kuukausien aikana. 

Joogasanasto:

Ahimsa = väkivallattomuus. Joogassa väkivallattomuuden periaate ulottuu sekä itseä että kaikkia muita eläväisiä kohtaan – tästä syystä myös monet joogit ovat kasvissyöjiä.

Asana = asentoharjoitus, joogaliike.

Banda = astangajoogassa bandhat tarkoittavat kehon sisäisiä lihaslukkoja.

Chakra= Ihmiskehossa sijaitseva energiakeskus. Tyypillisesti chakroilla viitataan seitsemään tunnetuimpaan päächakraan, joita ovat juurichakra, sakraalichakra, solar plexus, sydänchakra, kurkkuchakra, otsachakra (kolmas silmä) ja kruunuchakra. 

Drishti= katseenkohdistuksen paikka joogaliikkeen aikana. Joogassa katseenkohdistuksen paikkoja ovat esimerkiksi varpaat, kulmakarvojen väli ja nenänpää. 

Guru = Guru tarkoittaa sanskritin kielellä mestaria, opettajaa tai mentoria. Joogassa henkilökohtaisesta ja valaistuneesta opettajasta voidaan myös käyttää nimitystä guru. 

Kundaliini = Kundaliini tai kundaliinienergia tarkoittaa kaikissa meissä ”asuvaa” sisäistä voimaa/energiaa, jonka sanotaan uinuvan ihmiskehossa juurichakran alapuolella. Kundaliinienergian aktivoituminen vahvistaa tietoisuutta ja omaa voimaa. Sen nousua voi vahvistaa esimerkiksi meditoimalla tai joogalla. 

Kuupäivä= Kuupäivät ovat astangajoogan lepopäiviä. Perinteisesti astangajoogaharjoitus tehdään kuutena aamuna viikossa lukuunottamatta kuupäiviä, mikäli harjoitus tehdään säännöllisesti, traditionaalisen harjoitusperinteen mukaan.

Kuupäiviä ovat täysikuun ja uudenkuun päivät. Täysikuu tarkoittaa niitä päiviä, jolloin kuu on täysin valaistu. Uuden kuun päivät ovat päiviä, jolloin kuu on täysin pimeä. Astangajoogassa kuupäivät ovat lepopäiviä, koska astangan joogaperinteen mukaan uskotaan, että keho on tuolloin alttiimpi loukkaantumisille. 

Mantra = Mantrat ovat lauseita tai lyhyitä tavuja, joita lausutaan esimerkiksi joogassa tai meditaatiossa joko ääneen tai hiljaa omassa mielessä. Mantrojen tarkoituksena on virittää mieli keskittyneeseen ja tyyneen olotilaan. Useissa kulttuureissa ja uskonnoissa mantroilla on myös hengellinen ja pyhä tarkoitus, ja niitä lausutaan esimerkiksi temppeleissä ja kirkoissa. 

Mudra = Joogassa ja meditaatiossa käsillä tai sormilla tehtävä ele / asento.  Jokaisella mudralla on oma merkityksensä ja tarkoituksensa. Joogaperinteen mukaan mudrat vaikuttavat esimerkiksi kehon energiavirtauksiin.

Namaste = intialainen tervehdys, joka sanotaan usein myös joogatunnin päätteeksi. Tässä yhteydessä namaste tarkoittaa kunnioitusta toisia kohtaan. 

Om = Usein joogatunnin alussa ja lopussa lausuttava mantra. Om-tavusta on useita tulkintoja, ja se voi tarkoittaa eri selitysmallien mukaan universumin ääntä, maailmankaikkeutta, elämän kiertokulkua tai jumalaa.

Prana = ilmassa oleva elinvoima, jota saamme hengitetystä ilmasta.

Prānāyāma = hengitysharjoitus. Pranayama puhdistaa kehoa ja aistielimiä sekä tyynnyttää hengitystä ja mieltä. 

Purusa = muuttumaton tietoisuus.

Samādhi = tila, jossa erillisyyttä (esim. hyvä-paha, ruma-kaunis) tai egoa ei enää ole olemassa. Samadhissa yhteys korkeimpaan minuuteen on saavutettu ja se on myös joogan “päämäärä”.

Sanskritin kieli = Sanskritin kieli on Intian klassinen kirjallisuuden kieli, jota puhuu tällä hetkellä vain 1% Intian väestöstä. Sanskritin kielestä käytetään toisinaan nimitystä Intian latina. Jooga-asanoista puhutaan usein sanskritin kielisillä termeillä. 

Shala = on sanskritin kieltä ja tarkoittaa taloa tai kotia. Puhekielessä shala merkitsee joogasalia / paikkaa, jossa joogataan.

Shanti = Rauha

Sūtra = Intiassa alkunsa saanut kirjallisuuden muoto. Käsite sūtra tarkoittaa lankaa tai narua. Sūtrateoksien yhteydessä käsite tarkoittaa kirjoissa esiintyviä lyhyitä, aforismin kaltaisia lauseita, joiden tarkoituksena on antaa mahdollisimman paljon tietoa yhdessä virkkeessä. Esimerkiksi Kamasutra ja Patanjalin joogasutra ovat sutrateoksia. 

Ujjayi-hengitys = Ujjayi-hengitys on astangajoogan hengitystekniikka, joka muistuttaa ääneltään meren kohinaa. Kohinaääni saadaan aikaan supistamalla kurkunpään alaosassa sijaitsevia äänihuulia. 

Yama = itsehillintä ja eettiset asenteet. 

Mikäli sinulle tulee mieleen termejä, jotka tulisi ehdottomasti lisätä listaan, voit laittaa ehdotuksen kommentteihin.

Sinua saattaisi myös kiinnostaa: Kuinka valita itselle soveltuva joogalaji?

TOP 3 kiinnostavimmat joogafestivaalit kesällä 2021

Edellisessä blogipostauksessa jaoin listan Helsingissä järjestettävistä puistojoogatunneista kesäkaudella 2021. Jatkumona edelliseen kirjoitukseen esittelen seuraavaksi TOP 3 kiinnostavimmat joogatapahtumat Suomessa kesän 2021 aikana. 

Fiilistelyä Natural High Healing -festareilta vuonna 2018.

Natural High Healing -Festival 1.7.-4.7.2021 (Narvilinna, Uusikaupunki)

Natural High Healing -festival on mun kaikkien aikojen suosikki hyvinvointitapahtuma. Tämän kesän festareilta löytyy laaja valikoima kaikkea mielenkiintoista ja ihanaa, kuten joogaa, meditaatiota, tantraa, tanssia, taidetta, työpajoja, hoitoja sekä hyvinvointiaiheisia luentoja jne. 

Festarialue on perinteisesti koristeltu taianomaisen ihanaksi ja tarjolla on runsaasti herkullisia vegaanisia ruokavaihtoehtoja. Tapahtuman tunnelma on kertakaikkiaan todella yhteisöllinen ja inspiroiva – fiilistä ei voi oikein sanoin kuvailla!

Mikä parasta, koko tapahtuma on lihaton, savuton, päihteetön ja perheystävällinen. Festareilla on ihan mielettömän vapautunut ja estoton tunnelma – ihan selvin päin. Se jos mikä on harvinaista suomalaisilla festareilla. Tupakoitisijoille on kuitenkin oma sauhuttelualue.

Leirintäalueelle on mahdollista majoittua teltan kanssa koko festarin ajaksi. Telttamaksu kuuluu lipun hintaan. 

Hinta: 4 päivän lippu 173 euroa, 3 päivän lippu 163 euroa, 2 päivän lippu 152,5 ja päivälippu 82,50. Lisäksi voit ostaa festareille erillisen saunarannekkeen 15 euron hintaan. Rannekkeella pääset rantasaunaan sekä festivaalialueen saunaan ja suihkuun.

Vinkki: Facebookista kannattaa tutkia yhteiskuljetuksia festareille.

Näiden festareiden jälkeen kirjaimellisesti leijuu positiivisessa energiassa seuraavan viikon ajan, jonka vuoksi voin suositella tapahtumaa täydestä sydämestä! <3

Lue lisää: https://www.naturalhighfestival.fi 

Magnesia Summer Days 29.7.-1.8.2021 (Helsinki, Suomenlinna) 

Helsingin ikioma joogafestivaali, Magnesia Festival, järjestetään tänä vuonna Magnesia Summer Days -ulkoilmatapahtumana Suomenlinnassa ajalla 29.7. -1.8.2021. 

Tapahtuma toteutetaan neljän päivän minifestivaalina, joka on jaettu yhteentoista kolmen tunnin kokonaisuuteen. Lippuja myydään alustavasti 50kpl/ yksi kolmen tunnin kokonaisuus. Mikäli kokoontumisrajoituksia lievennetään kesän aikana, voi lippuja tulla lisää myyntiin.

Kunkin kokonaisuuden jälkeen päivää voi viettää Heartful Space -alueella, jossa on tarjolla ruokaa ja pieniä myyntikojuja. Tapahtuman ohjelmistosta löytyy muun muassa joogaa, meditaatiota, tanssia ja musiikkia.

Tänne aion ehdottomasti itse mennä jo ihan helpon sijaintinsa puolesta. Joinakin vuosina tapahtuma on ollut melko ruuhkainen, joten odotan mielenkiinnolla, kuinka uusi toteutus onnistuu käytännössä. Pienestä ruuhkaisuudesta huolimatta Magnesia on kuitenkin aina ollut ihana ja inspiroiva festivaali!

Hinta: 55 e / 1 kokonaisuus. 

Tarkemmat tiedot: https://magnesiafestival.com/?fbclid=IwAR19Wlxyh4hKnMx6zKkq0bCHYPe1s05PZwxZIC6pFTenfiT9p1gL6XnXKTA

Magnesia Festival vuonna 2019.

Namaste Himos 2021 ajalla 20.8.-22.8.2021 (Jämsä, Himos)

Namaste Himos 2021 joogafestivaali on itselleni uudempi tuttavuus, mutta mielestäni varsin kiinnostavan kuuloinen kokonaisuus. Tämä luonnon läheisyydessä järjestettävä joogafestari on kolme päivää kestävä hyvinvointitapahtuma, jonka ohjelmistosta löytyy muun muassa joogaa, mantralaulua, hengitysharjoituksia, työpajoja, saunomista ja paljuilua. Lisäksi päivän lounas (lauantaina myös päivällinen) kuuluu festarilipun hintaan. 

Tapahtumaan ei myydä yhden päivän lippuja. Festivaalille voi ostaa mökki-, hotelli- ja huvilapaketin TAI kolmen päivän festarilipun ilman majoitusta.

Hinta: Kolmen päivän festivaalilippu ilman majoitusta 165 euroa. Mökki- ja hotellipaketit 250-300 euron välillä (sis. festarilipun hinnan).

Tarkemmat tiedot: http://himoslomat.fi/namastehimos/?fbclid=IwAR2hi19DwdPK0zRx4ygchkQrfLIILv1GqFgx10hsbXKMtTbdn0UU8GolDwQ 

Tässäpä nämä mun mielestä kiinnostavimmat joogatapahtumat kesällä 2021. Ihanaa, että koronarajoituksia höllätään hiljalleen, ehkä törmäillään festareilla! <3

Puistojoogaa Helsingissä vuonna 2021

Kesä on mitä parhainta aikaa joogata ulkona. Aurinkoinen keli, raitis ilma ja tuore nurmikon tuoksu tuovat harjoitukseen oman positiivisen energiansa ja fiiliksensä. Näin korona-aikaan plussana on myös se, että turvavälit on mahdollista pitää oikeasti tarpeeksi väljinä puistossa joogatessa. 

Tänä vuonna ulkojoogat ovat jostain syystä olleet hieman kiven alla. Tähän postaukseen olen kerännyt Helsingissä järjestettäviä puisto- ja ulkojoogatunteja kesällä 2021.

Muistathan varmistaa tunnin toteutumisen järjestävän tahon sivuilta – usein tapahtumat järjestetään säävarauksella.

Puisto- ja ulkojoogaa Helsingissä vuonna 2021:

Lapinlahden lähde (Lapinlahdentie 1)

Lapinlahden lähde järjestää kesäkuussa jo perinteeksi muodostunutta, maksutonta hathajoogaa Lapinlahden puistossa pääosin tiistaisin ja torstaisin klo 18:00.

Hinta: Maksuton

Tarkemmat tiedot: https://www.facebook.com/events/751515598860867?ref=newsfeed

Puistojoogaa Jätkäsaaressa (Hyväntoivon puisto)

Joogaa Ihan Kaikille järjestää maksutonta puistojoogaa Jätkäsaaressa tiistaisin klo 11-12:00 ajalla 1.6.-31.8.2021. 

Hinta: Maksuton

Tarkemmat tiedot: https://www.facebook.com/events/308162604114770/

Puistojoogaa Käpylässä (Väinölänpuisto)

Joogastudio Hetki Helsinki järjestää lempeää, kehoa avaavaa puistojoogaa keskiviikkoisin klo 16-17:00 Käpylän Väinölänpuistossa ajalla 16.6.-25.8.2021.

Hinta: maksa, mitä haluat (minimisuositus 7e).

Tarkemmat tiedot: https://www.hetkihelsinki.fi/viikkotunnit 

Puistojoogaa Arabianrannassa (Arabianpolku 3)

Joogastudio Hetki Helsinki järjestää lempeää, kehoa avaavaa puistojoogaa tiistaisin klo 16-17:00 ajalla 15.6.-31.8.2021 Arabianrannassa.

Hinta: maksa, mitä haluat (minimisuositus 7e).

Paikka: Arabianrannan liikuntapuiston ja meren välisellä nurmikolla, os. Arabianpolku 3.

Tarkemmat tiedot: https://www.hetkihelsinki.fi/viikkotunnit

Puistojoogaa Oulunkylässä (Mäkitorpanpuisto)

Elina Tervonen järjestää puistojoogaa Mäkitorpanpuistossa Oulunkylässä neljänä tiistaina klo 18:00 ajalla 25.5.-22.6.2021, jonka jälkeen joogat jatkuvat heinäkuun puolen välin aikoihin.

Hinta: Maksa, mitä haluat.

Tarkemmat tiedot: https://fb.me/e/U135NyDR 

Puistojoogaa Vallilassa

Jooga- ja tantrakoulu Natha järjestää maksutonta puistojoogaa Vallilassa kolmena keskiviikkona Heinäkuussa (7.7., 14.7. ja 28.7.). Tunnit ovat meditatiivista hathajoogaa ja ne sopivat sekä aloittelijoille että pidempään jooganneille.

Hinta: Maksuton

Paikka: Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan, Vallilan siirtolapuutarhan ja
Vallilanlaakson jalkapallokentän välisellä alueella, puron varrella lammen vieressä noin 400 metriä itään Mäkelänrinteen uimahallista.

Tarkemmat tiedot: tapahtuman tiedot fb:ssä

Ulkojoogaa Katajanokalla (Kasinon laituri)

AnnaMariYoga järjestää ulkojoogaa meren äärellä Katajanokalla. Tarjolla muun muassa lempeää yin & yang joogaa sekä dynaamista mutta hidasta flow joogaa. Lisäksi ohjelmistossa meditaatiota.

Huom! Tuntiajat voivat vaihdella, joten kannattaa ehdottomasti katsoa lisätiedot tapahtuman Facebook-sivustolta. Tunteja on usein ainakin torstaisin ja sunnuntaisin. 

Hinta: 12€/60min ja 15€/90min

Tarkemmat tiedot: https://www.facebook.com/groups/457849448812808/?ref=share 

Ulkojoogaa Lauttasaaressa (Kasinoranta)

Yoga with Ana Fer järjestää ulkojoogaa Lauttasaaren Kasinorannassa keskiviikkoisin klo 19:00 ja sunnuntaisin klo 10:00. Tunnit toteutuvat säävarauksen ja osallistujien mukaan (minimi osallistujamäärä on 3 henkilöä). Lisäksi Ana Fer pitää tunteja Matinkylässä ja Hanasaaressa, lisätietoa fb-sivulta.

Huom: Tunnit pidetään englanniksi. Tunnille tulee ennakkoilmoittautua vähintään edeltävänä päivänä laittamalla viestiä Analle. 

Hinta: 10 euroa.

Tarkemmat tiedot: https://www.facebook.com/yogawithanafer/

Joogaa Ravintola Leblon Suvilahden rannassa (Sörnäisten rantatie)

Yoga Crew järjestää lempeää joogaa meren äärellä Leblon Suvilahden rannassa 5.6.2021 alkaen. Tunnit torstaisin ja lauantaisin joko klo 8-9 tai 10-11. 

Huom: Kannattaa tarkistaa tarkempi ajankohta sivuilta, koska kellonajat vaihtelevat. 

Hinta: 14 euroa/kerta. Varaus tulee tehdä ennakkoon.

Tarkemmat tiedot: https://www.facebook.com/events/3019742664964628/?ref=newsfeed 

Unisportin ulkojooga 

Unisport järjestää kesäkaudella ulkojoogatunteja keskustassa (Kluuvi, Topelia) ja Kumpulassa. Tuntivalikoimasta löytyy mm. hatha-, yin-, flow- ja astangajoogaa. Ulkotunteja on lähes joka arkipäivä.

Hinta: Tunneille voi osallistua Unisportin kausi- tai 10-kerran kertakortilla. Varaus tulee tehdä ennakkoon Unisportin varauskalenterin kautta. 

Paikat:

Keskusta -> Topelian sisäpiha, Unioninkatu 38. Nurmialusta 

Porthanian etupiha ->  Yliopistonkatu 3 ja Unioninkatu 33-35, nurmialusta

Kumpula-> Chemicumin piha, A.I. Virtasen aukio 1. Asfalttialusta ja Physicumin piha, Gustaf Hällströmin katu 2. Asfalttialusta.

Lue lisää: 

https://www.unisport.fi/ryhmaliikunta/ulkotunnit?fbclid=IwAR2HcD1_vOzCEaekMEk9AfAX92mbUp3kuKDX4qrB4UCs1Mtm7ORSVHE3p78

Magnesia Festival  Suomenlinnassa 29.7.-1.8.2021

Jokerina vielä joogatapahtuma Magnesia Summer Days, joka järjestetään tänä vuonna minifestivaalina Suomenlinnassa ajalla 29.7. -1.8.2021. Festivaali kestää neljä päivää ja se on jaettu yhteentoista kolmen tunnin kokonaisuuteen. Lippuja myydään alustavasti 50kpl/yksi kokonaisuus! Tarjolla joogaa, meditointia, tanssia jne.

Tarkemmat tiedot: https://magnesiafestival.com/?fbclid=IwAR19Wlxyh4hKnMx6zKkq0bCHYPe1s05PZwxZIC6pFTenfiT9p1gL6XnXKTA

Muita sivuja:

Lisäksi kannattaa tutustua ympäri Suomen järjestettäviin joogaretriitteihin esimerkiksi Facebookiin Joogatapahtumat ja Joogakoulutukset -sivustolla.

Linkki sivustolle: https://www.facebook.com/groups/579957962068781

Linkkaathan myös muita ulkojoogatapahtumia, mikäli joku uupuu listasta! 🙂

*Lista saattaa vielä päivittyä kesän aikana.

LUE MYÖS: TOP 3 kiinnostavimmat joogafestivaalit kesällä 2021

Kuinka valita itselle soveltuva joogalaji?

Koska olet eksynyt tämän blogiartikkelin äärelle, pohdit todennäköisesti uuden harrastuksen eli joogan aloittamista. Hienoa! Tiedän kokemuksesta, kuinka haastavalta oman joogatyylin löytäminen voi alkuun tuntua, koska joogaskene on laaja ja erilaisia suuntauksia on valtavasti. Tässä postauksessa kerron, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon itsellesi sopivaa tyyliä valitessasi ja esittelen lyhyesti 8 eri joogalajia. 

Vrikshasana eli puuasana (three pose) on lähes kaikista joogatyyleistä löytyvä asento.

Sinun ei tarvitse olla notkea tai vahva aloittaaksesi jooga 

Usko tai älä, sinun ei tarvitse osata yhtään mitään joogaan liittyvää aloittaaksesi uutta harrastusta – ja tämä pätee lähestulkoon kaikkiin joogatyyleihin. Joogan aloittamisesta leijailee ilmoilla kummallisia käsityksiä liittyen siihen, kehtaako tunnille mennä ”koska kaikki muut ovat niin notkeita ja itse olen kuin rautakanki”. Tosiasiassa kuitenkin juuri se kaikista jäykin tyyppi tarvitsee joogaa eniten. 

On toki mahdollista, että uusi harrastus saattaa tuntua alkuun hieman haastavalta, mutta se kuuluu asiaan. Harrastamme, koska haluamme oppia uutta, kehittää itseämme, saada onnistumisen kokemuksia ja ylittää itsemme. Voin myöntää, että itselläni kesti lähes vuoden verran uskaltautua astangajoogakurssille, koska ajattelin, etten ole tarpeeksi vahva astangajoogaan. Nyt ajatus tuntuu absurdilta ja jos olisin tiennyt paremmin, olisin todennäköisesti aloittanut lajin paljon aikaisemmin. 

Jotta sinä kuitenkin säästyisit moiselta mielen kepposelta, vielä kertauksena: saat mennä joogatunnille täysin omana itsenäsi, eikä sinun tarvitse osata tai olla mitään erityistä aloittaaksesi lajia. Jooga on ihan kaikille.

Joogatyylin valitseminen lähtee omista tarpeista 

Maailmasta löytyy satoja joogasuuntauksia laidasta laitaan klassissesta hathajoogasta naurujoogaan ja astangasta skumppajoogaan. Itse asiassa, joogatyylien todellista lukumäärää on mahdotonta arvioida, koska uusia suuntauksia syntyy jatkuvasti yksittäisten opettajien sertifioidessa uusia tyylejä ympäri maailmaa (koitin googlettaa määrää tuloksetta). Ei siis ole ihme, että valtavasta tyylien kirjosta voi olla hankala valita itselleen mieluisaa suuntausta.

Ennen joogatyyleihin perehtymistä on hyvä kysyä itseltään, mitä juuri sinä joogalta toivot ja mitkä ovat sinun yksilölliset tarpeesi ja kiinnostuksen kohteesi lajiin liittyen. Ihan niin kuin muidenkin harrastusten kanssa, lähtee joogasuuntauksen valitseminen omien tavoitteiden ja mieltymysten tunnistamisesta. Myös kokeileminen on enemmän kuin sallittua.

Lajia valitessasi voit kysyä itseltäsi esimerkiksi seuraavaa:

  • Mitä toivot saavasi joogasta? 
  • Haluatko aloittaa uuden harrastuksen ihan muuten vaan? 
  • Haluatko kehittää voimaa ja liikkuvuutta? 
  • Vai kaipaatko sittenkin rentouttavaa ja hidastempoista venyttelyä? 
  • Kiinnostaako sinua akrobaattiset liikkeet vai oletko kiinnostunut enemmän joogan meditatiivisesta puolesta? 
  • Haluatko helpotusta kireään olotilaan?
  • Onko sinulla yliliikkuvuutta nivelissä?
  • Onko sinulla joitakin fyysisiä rajoitteita, jotka voivat vaikuttaa suuntauksen valintaa?

Voi siis olla, että sinulla on joku tietty asia, kuten stressi tai selkäkipu, joihin toivoisit löytäväsi helpotusta joogan keinoin. Tai sitten haluat vain puhtaasti kokeilla jotain uutta harrastusta ilman sen kummempaa syytä. Vain sinä itse tiedät, mitkä ovat motiivisi joogan suhteen ja siksi niitä on hyvä pohtia.

Joogata voi melkein missä tahansa, kun perustekniikat ovat hallussa.

Joogalajeihin tutustuminen – 8 erilaista joogatyyliä

Kun olet hahmotellut itsellesi, mitä olet oikeastaan lajista hakemassa, on aika siirtyä tutkimaan hieman eri joogasuuntauksia. 

Yleisesti lajeista on hyvä tietää, että lähes kaikki modernit joogasuuntaukset pitävät sisällään samankaltaisia asanoita eli joogaliikkeitä, mutta niiden rytmi, painotus ja teho vaihtelevat. Siten myös itse harjoittelussa on suuria eroavaisuuksia ja lajit voivat erota toisistaan paljon. Myös harjoittelun pienet vivahteet, kuten esimerkiksi katseenkohdistuksen paikka joogaliikkeen aikana, voi vaihdella tyylistä riippuen.

Tässä muutamia joogatyylejä, joita olen joko itse harrastanut tai joihin olen muuten vaan perehtynyt oman mielenkiintoni mukaan:

  1. Astangajooga

Astangajooga on dynaaminen, voimaa ja notkeutta kehittävä joogalaji, jossa yhdistyvät liikkuvuus-, hengitys-  ja voimaharjoittelu sekä joogafilosofia ja arvot. Toisin kuin yleisesti luullaan, voi astangajoogan aloittaa “missä kunnossa tahansa”, eikä aloittelijan tarvitse olla notkea tai omata voimaa lajia aloittaakseen. 

Harjoittelu alkaa oman kehon ja kunnon mukaan, ja kaikkia liikkeitä voi tehdä oman liikkuvuuden ja voimatason rajoissa myös helpotetusti. Yleisesti astangajoogaa pidetään joogalajien “raskaimpana” muotona, johon kuuluu näyttäviä akrobaattisia liikkeitä. Harjoitussarja on aina sama ja asanat tehdään samassa järjestyksessä, joten myös tuloksia on nähtävissä nopeasti.

Laji sopii sinulle, mikäli haluat lisätä kehoosi notkeutta, liikkuvuutta, voimaa ja kohottaa kuntoa. Apuvälineitä astangassa ei juurikaan käytetä. 

Lue lisää: Mitä on astangajooga?

  1. Hathajooga

Klassinen hathajooga on kenties tunnetuin joogasuuntaus, joka muodostaa myös usean modernin joogalajin, kuten astangajoogan perustan. Se on rauhallista “perusjoogaa”, joka sopii mainiosti aloittelijoille. 

Hathajoogan asanat tehdään hidastempoisesti ja lempeästi oman hengityksen tahdissa. Liike- ja hengitysharjoitusten kautta pyritään kehittämään tasapainoa mielen ja kehon välillä. Hathajoogasta on olemassa erilaisia variaatioita, kuten lempeä hathajooga ja dynaaminen hathajooga. Näin ollen myös hathajoogasta on olemassa “raskaampia” muotoja.

Hathajooga sopii lähes kaikille joogasta kiinnostuneille, vasta-alkajasta pidempään jooganneille. Useilla tunneilla on käytössä myös apuvälineitä, kuten blokkeja, bolstereita ja nauhoja.

  1. Yin-jooga

Yin-jooga on lempeä ja rauhallinen joogamuoto, jossa asanat tehdään erittäin hitaasti ja rauhallisesti. Liikkeissä rentoudutaan ja niissä pysytään jopa useiden minuuttien ajan kuitenkaan viemättä liikettä ääriasentoon. Venytys pyritään kohdentamaan lihasten sijasta sidekudokseen. Laji voi olla parhaimmillaan hyvin meditatiivista ja terapeuttista. 

Yin-jooga sopii hyvin palauttavaksi harjoitukseksi muun liikuntaharrastuksen rinnalle, mutta myös muuten vaan rentoutumista ja stressinpoistoa kaipaavalle harjoittelijalle. Tässä suuntauksessa apuvälineitä käytetään paljon.

Mikäli omaat yliliikkuvat nivelet, ei yinjooga ole välttämättä sinulle paras mahdollinen joogamuoto, jotta nivelet eivät veny entisestään. Jos olet kuitenkin kiinnostunut nimenomaan yin-joogasta, on venytysten kanssa syytä olla äärimmäisen tarkka, jotta liikettä ei viedä “ylivenytykseen” ja siten aiheuta harmia nivelille.

  1. Kundaliinijooga

Kundaliinijooga tai “tietoisuuden jooga” on joogamuoto, jossa harjoittelija pyrkii tietoisesti herättämään kehossa olevan kundaliinienergian, jonka sanotaan uinuvan kerällä ihmisen alimmassa chakrassa eli juurichakrassa. Harjoituksessa keskitytään joogaliikkeiden lisäksi runsaasti hengitykseen, mantroihin, meditaatioon ja kehon energiakeskuksiin. 

Kundaliinijooga on vahva joogamuoto, joka sopii erityisesti heille, jotka ovat kiinnostuneita joogan henkisestä puolesta, tietoisuudesta sekä intuition herättämisestä ja toivovat löytävänsä syvällisyyttä omasta joogaharjoituksesta. Tämä on myös joogasuuntaus, johon haluaisin itse tutustua enemmän tulevaisuudessa.

  1. Vinyasa Flow / Flow-jooga

Flow-jooga on virtaava ja dynaaminen joogamuoto, jossa liikkeet tehdään virtaavasti oman hengityksen tahdissa. Flow-joogassa asentoharjoituksesta muodostuu kaunis kokonaisuus, eikä tässä tyylissä ole yhtä ja oikeaa harjoitussarjaa. Jokainen harjoitus on oma kokonaisuutensa ja näin ollen myös tunnit ovat erilaisia.

Flow-joogan sisälle mahtuu useita erilaisia tyylejä. On olemassa lempeää flowjoogaa, voimaa kehittävää powerjoogaa tai vaikkapa chakroihin ja energioihin keskittyvää, pitkiä venytyksiä sisältävää,  flow-joogaa. Jokainen joogatunti onkin opettajansa näköistä ja siksi myös niin yllätyksellistä ja ihanaa! Flow-jooga sopii mainiosti myös omaan kotiharjoitukseen, koska voit tehdä sitä, mitä kehosi tarvitsee juuri sillä harjoitushetkellä. 

Tämä joogatyyli sopii henkilöille, jotka kaipaavat vaihtelua ja yllätyksellisyyttä omaan harjoitukseensa. Flow-tunneille mentäessä on hyvä olla jonkinlaista joogakokemusta esimerkiksi hathajoogasta, koska toisinaan flow-joogan tempo voi olla nopeampi kuin “perusjoogassa”. Näin ollen myöskään asentoja ei käydä välttämättä aivan perusteellisesti läpi, jonka vuoksi asanoiden perustekniikat on hyvä olla hallussa.

  1. Traumasensitiivinen jooga

Traumasensitiivinen jooga on kehitetty ihmisille, jotka ovat kokeneet traumaattisen tapahtuman elämässään tai kärsivät posttraumaattisesta stressistä. Traumasensitiivisen joogan avulla pyritään löytämään kehosta turvapaikka, tarkastelemaan kehotuntemuksia, vakauttamaan autonomista hermostoa ja säätelemään elimistön vireystilaa. Menetelmä perustuu neurologiaan, trauma- ja  kiintymyssuhdeteorioihin sekä yksilön osallisuuden kunnioittamiseen.

Traumaattiset tilanteet vaikuttavat lähes aina kehoon ja sen toimintoihin. Toisinaan kroppa voi jäädä niin sanotusti “puolustusvalmiuteen”, mikä näkyy kehossamme esimerkiksi ylivirittyneenä tilana, ahdistuksena ja paniikkikohtauksina.  Traumasensitiivisen joogan avulla pyritään rauhoittamaan autonomista hermostoa ja siten myös vaikuttamaan edellä mainittuihin trauman aiheuttamiin kehollisiin reaktioihin. 

Tämä joogamuoto sopii traumaattisen tapahtuman kokeneille henkilöille, jotka kärsivät jonkinlaisista kehollisista tuntemuksista traumaattisen tilanteen johdosta ja haluavat vakauttaa kehomieliyhteyttä sekä omaa suhtautumista kehoon.

  1. Hotjooga / Bikramjooga

Hotjoogassa/ Bikramjoogassa tehdään hathajoogasta tuttuja joogaliikkeitä kehoa lämpimämmässä, noin +38C asteisessa huoneessa. Harjoitus muodostuu 26 joogaliikkeestä sekä hengitysharjoituksista. Hotjoogan sanotaan poistavan myrkkyjä kehosta, kehittävän tasapainoa, voimaa ja liikkuvuutta sekä rentouttavan.

Itse innostuin joogasta alunperin nimenomaan hotjoogatunneilta, vaikka nykyään en niillä juurikaan enää käy. Voin kuitenkin luvata, että näillä tunneilla hiki virtaa ja harjoituksen jälkeen todella tuntee tehneensä jotakin. Tämä laji sopii vilukissoille. Etenkin talvipakkasten aikaan, lämpimään joogastudioon on ihana mennä harjoittelemaan.

  1. Raskausjooga

Raskausajan jooga edistää äidin hyvinvointia ja valmentaa tulevaan synnytykseen. Harjoittelun avulla avataan kehon jumeja ja mahdollisia kiputiloja lempeillä venytyksillä, tehdään tilaa kohdussa kasvavalle lapselle, opetellaan arkea helpottavia ergonomisia asentoja ja valmistaudutaan tulevaan synnytykseen. Raskausjooga on varsin erilaista ns. perusjoogaan verrattuna, sillä muuttuva keho ja uudet tuntemukset vartalossa vaativat hieman erilaista keskittymästä ja harjoittelua, kun ”normaalitilassa”. 

Raskausjoogaa suosittelisin ihan jokaiselle raskaana olevalle, olipa joogataustaa tai ei. Usein raskausjoogaan kuuluu myös synnytysvalmennus, johon voi osallistua oman kumppanin kanssa. 

Lue lisää: Raskausjooga – mitä se on ja miksi se on hyödyllistä?

Kohti ensimmäistä tuntia

Jooga on erinomainen ja edullinen harrastus, joka tuo parhaimmillaan elämääsi runsaasti positiivisia vaikutuksia. Käy kokeilemassa uteliaasti eri suuntauksia ja löydä tyyleistä se oma juttusi. Muista myös, ettei ole mitenkään kiellettyä harjoitella välillä eri joogatyylejä – jokainen saa rakentaa oman harjoituksensa omien mieltymystensä mukaan.

Loppuun vielä muistutuksena, että mikäli sinulla on fyysisiä rajoituksia, jotka voivat vaikuttaa harjoitukseesi, tee hyvä teko itsellesi ja mainitse siitä opettajallesi. Kokenut opettaja antaa vaihtoehtoja joogaliikkeiden tekemiseen ja huomioi aloittelijan tunnilla. Lähes kaikkia suuntauksia on mahdollista harjoittaa turvallisesti, kunhan liikkeet tehdään oikein, omaa kehoa ja mahdollisia rajoituksia kuunnellen. 

Toivottavasti sait tästä postauksesta hieman osviittaa eri joogatyylien eroista ja painotuksista sekä kenties rohkeutta uuden harrastuksen aloittamiseen.

Lähteet: 

https://www.tctsy.fi/traumasensitiivinen-jooga-1

https://www.kundaliinijoogahelsinki.com

Joogan hyödyt – 8 joogan positiivista vaikutusta omassa elämässäni

Joogan hyödyistä ja positiivisista vaikutuksista on kirjoitettu runsaasti. Toisille jooga tuo vastapainoa kiireiseen elämään, toisille joogaharjoitus on puhtaasti palauttava treeni esimerkiksi kuntosaliharjoittelun ohella. Tässä blogipostauksessa kerron, millaisia hyötyjä ja positiivisia vaikutuksia jooga on tuonut omaan elämääni. 

  1. Selkä- ja niskakivut ovat helpottaneet

Ennen säännöllistä joogaharjoittelua kärsin jatkuvasti niska-ja hartiakivuista, mutta joogan parantavat vaikutukset särkyihin oli nähtävissä nopeasti. Ennen joogan aloittamista hartiani olivat kirjaimellisesti kivikovat! Raskauden myötä niskajumien tilalle tulivat puolestaan alaselkäkivut, mutta lempeä jooga on auttanut myös niihin. En edes uskalla kuvitella, missä kunnossa selkäni olisi kaikesta vauvan kantelusta ilman joogaa.

  1. Migreenikohtaukset ovat vähentyneet

Kärsin ajoittain migreenistä, joka puhkesi minulle 17-vuotiaana e-pillereiden aloittamisen jälkeen. Niin kuin edellä mainitsin, on jooga auttanut hartiaseudun jumeihin ja siten myös vähentänyt jännitysniskasta aiheutuvia migreenikohtauksia. Tämä on myös ehdottomasti yksi tärkeimmistä hyödyistä, jonka olen saanut joogasta. Jooga voi oikeasti auttaa migreeniin!

  1. Keino hallita stressiä ja ahdistusta

Stressi ja ahdistus ovat tunteita, jotka kuuluvat lähes jokaisen arkeen ainakin jossain vaiheessa elämäämme. Itse olen aikoinaan ollut aikamoinen stressipallo, ja kehoni viestii mitä ihmeellisimmillä psykosomaattisilla oireilla kuormittavasta stressistä. Kokemiani stressin merkkejä ovat olleet mm. kummalliset elohiiret ja puutumiset ympäri kehoa, hiusten katkeilu, kuukautiskierron häiriöt sekä ruokahaluttomuus ja unettomuus. Jooga on auttanut minua rauhoittumaan stressaavissa tilanteissa ja kasvattanut paineensietokykyäni. Nykyään en juurikaan stressaa tulevaisuuden asioista, vaikka välillä stressipeikko nostaisikin päätään.

  1. Jooga on auttanut hyväksymään oman kehoni

Joogan myötä olen oppinut suhtautumaan kehooni lempeämmin. Olen sairastanut nuoruudessani anorexian, josta toipuminen vei vuosia. Jooga on saanut oloni tuntumaan hyvältä omassa kehossani. Joogan ja sen myötä kasvaneen kehotietoisuuden avulla olen alkanut ymmärtämään paremmin elimistöni toimintoja sekä tiedostamaan ja hyväksymään vartaloni luonnolliset muutokset. Nykyään en säikähdä vatsan turvotuksia tai normaalia painonheittelyä – ne kuuluvat elämään ja kehon kiertoihin.

  1. Lisännyt notkeutta ja liikkuvuutta

Tämä kohta ei sen kummemmin selittelyjä kaipaa. Joogan myötä kehoni liikkuvuus ja notkeus ovat lisääntyneet huimasti.  Notkeuden ja liikkuvuuden kehittyminen erityisesti harrastustaipaleen alussa on nopeaa ja usein huomattavia tuloksia on nähtävissä jo muutaman kuukauden harjoittelun jälkeen. Tämä puolestaan näkyy kropassa rentoutuneena ja mielekkäänä olotilana.

  1. Lisännyt kehotietoisuutta

Kehotietoisuus tarkoittaa kykyä aistia oman kehon viestejä ja tarpeita. Joogan myötä kehotietoisuuteni on lisääntynyt ja olen herkistynyt kuuntelemaan elimistöni ainutlaatuisia viestejä; millaista harjoitusta vartaloni kaipaa? Lempeää venyttelyä vai dynaamisempaa astangaa? Vai kenties kävelylenkkiä metsän siimeksessä? Millaista ravintoa kehoni tarvitsee? Huutaako elimistöni suolaa ja hiilareita vai raikasta salaattia?

Kasvaneen kehotietoisuuden myötä pyrin luottamaan kehoni tuntemuksiin sekä antamaan kropalleni sellaista harjoitusta, ravintoa ja lepoa, mitä se todella kaipaa. Mitä tasapainoisempi suhde meillä on kehon ja mielen kanssa, sitä paremmin kehotietoisuus toimii. Tämä on yksi upeimpia joogan ja meditoinnin tuomia positiivisia vaikutuksia elämässäni! 

Lue lisää: Kehotietoisuus – mitä se on ja miksi se on tärkeää?

6. Meditointi

Kun puhun joogasta, sisältyy käsitteeseen myös tavalla tai toisella meditointi. En ole alunperin opetellut tietoisesti meditoimaan. Päätän yleensä joogaharjoitukseni savasanaan eli loppurentoutukseen, jonka aikana kuljetan tietoisuuttani kehoni eri osiin varpaista päälakeen. Menetelmän opin eräältä joogaopettajalta, ja yhtenä päivänä vain tajusin olevani täysin seesteisessä meditatiivisessa tilassa.

Myöhemmin olen ymmärtänyt, että kyseessä on kuin onkin yleinen meditaatiotekniikka eli kehomeditaatio. Sittemmin olen tutustunut laajemmin mindfulness-, vipassana- ja tantra- meditaatiotekniikoihin.

Lue myös: Mitä on Mindfulness?

  1. Tunteiden käsittely

Jooga ei ole aina autuasta ja mukavaa. Se voi nostaa pintaan kipeitä tunteita ja muistoja, jotka ovat koteloituneet kehomme. Nämä tunteet voivat purkautua joogaharjoituksen yhteydessä. Ehkä olet joskus huomannut jonkun vaikea muiston nousevan pintaan joogassa tai sen jälkeen? Erityisesti lantion seudun sanotaan varastoivan traumoja sisäänsä, ja lantion avautuessa näitä traumoja puolestaan vapautuu syvien venytysten yhteydessä. 

Jooga ja meditointi ovat auttaneet minua tunteiden käsittelyssä ja suhtautumaan myös kielteisiin tunteisiin lempeämmin. Vaikeidenkin tunteiden kanssa voi olla ja niitä voi tarkkailla. Ne ovat osa historiaamme, osa meitä. Voimme tarkastella menneisyyttämme, virheitämme ja tunnetilojamme myötätuntoisesti. Parhaimillaan joogan myötä voi kokea yhden tärkeimmistä elämän oivalluksista; olemme täydellisiä juuri tällaisina, tässä ja nyt, kaikkine virheinemme ja kokemuksinemme. 

  1. Henkinen kasvu ja itsetuntemuksen lisääntyminen

Jooga on lisännyt itsetuntemustani ja johdattanut minut henkisen kasvun polulle. Tällä tarkoitan sitä, että olen alkanut tarkastelemaan itseäni ja käyttäytymistäni niin sanotusti sisältä päin – ja oikeastaan tutustumaan todelliseen itseeni. Millainen tyyppi minä olen? Mistä minä oikeasti pidän ja nautin? Miten toimin erilaisissa tilanteissa kuten työelämässä, ystävien kanssa ja parisuhteessa? Missä ovat omat rajani suhteessa työhön ja muihin ihmisiin? Nämä ovat kysymyksiä, joiden pohtiminen on hyödyllistä ihan jokaiselle.

Tiedostan, että negatiiviset tunnetilat ja käyttäytymismallit ovat lopulta omassa mielessäni, enkä yritä syyttää vaikkapa ärsyyntymisestäni ulkopuolisia tekijöitä. Lopulta vastuu omasta hyvinvoinnistani on minulla itselläni. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö traumaattiset tapahtumat voisi vaikuttaa nykyisyyteen tai että sinun tulisi aina pärjätä yksin. Uhriutumisen sijaan voimme kuitenkin tiedostaa, että koemme olomme masentuneeksi, voimme pahoin ja tarvitsemme siihen apua. Jo se on vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista – avun pyytäminen.

Lisääntyneen itsetuntemuksen myötä olen oppinut kuuntelemaan paremmin sisäistä intuitiotani ja toimimaan sen mukaan esimerkiksi päätöksenteossa. Uskallan olla avoin oma itseni, enkä pelkää mitä muut minusta ajattelevat. Esimerkiksi tämän blogin perustaminen ei olisi ollut mahdollista 5-vuotta sitten, koska en olisi yksinkertaisesti kehdannut jakaa ajatuksiani julkisesti. 

Tulen avaamaan näitä teemoja syvällisemmin seuraavien kuukausien aikana. Antoisia joogahetkiä sinulle, missä ikinä oletkin<3