Mitä on astangajooga?

Vaikka harjoittelen toisinaan eri joogasuuntauksia, on astangajooga itselleni joogamuodoista rakkain. Tässä blogipostauksessa valotan hieman astangajoogaa lajina ja sen periaatteita.  

Astangajoogan taustaa

Astangajooga on Sri. K Pattabhi Joisin Intiassa kehittämä joogamuoto, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien taakse vanhoihin intialaisiin joogakirjoituksiin- ja oppeihin. Astangajooga on dynaaminen joogamuoto, jossa yhdistyvät liikkuvuus-, voima-, katseenkohdistus-, lihaslukko- ja hengitysharjoittelu. Laji ei ole kuitenkaan rankasta maineestaan huolimatta pelkkää “jumppaa” joogasalissa, vaan sen taustalla vaikuttaa vankka joogafilosofia, arvot ja henkinen päämäärä. 

Astangajoogan asentoharjoituksessa tehdään klassisia joogaliikkeitä yksinkertaisista soturiasennoista aina haastaviin akrobaattisiin liikkeisiin. Asennot tehdään aina samassa järjestyksessä, oman hengityksen tahdissa. Astangajoogalle tunnusomaisesti liikesarjoja yhdistetään “välivinyasa” liikesarjalla (liikesarja, jossa joogapunnerruksesta edetään kohti ylöspäin katsovaa koiraaa ja sieltä edelleen alaspäin katsovaan koiraan). Jokainen asanaharjoitus aloitetaan viidellä aurinkotervehdyksellä (A ja B osat), jonka jälkeen tehdään seisoma- ja istumaliikesarjat sekä loppuliikkeet. Harjoitus päätetään savasanaan eli loppurentoutukseen. 

Astangajooga ei ole uskontosidonnaista, vaan harjoittelun tavoitteena on saavuttaa elämää ylläpitävä, ihmisen sisältä löytyvä energia säännöllisen joogaharjoittelun myötä. Astangajooga on kehittynyt nykyiseen muotoonsa vuosien saatossa niin tahdin, menetelmien kuin asanajärjestyksenkin osalta. Helsingin astangajoogakoulu kiteyttää astangan asanaharjoituksen seuraavasti:

“asentoharjoituksessa yhdistyvät klassisen hathajoogan jooga-asentojen, lihaslukkojen eli bandhojen ja energialukkojen eli mudrien harjoittelu yhdessä energisoivan ujjayi-hengityksen kanssa.”

Perinteinen tapa harjoittaa astangaa on mysoreharjoittelu.  Mysoreharjoittelussa joogaoppilas harjoittelee itsenäisesti ja omassa tahdissa opettajalta saamaansa henkilökohtaista sarjaa. Tämä merkitsee sitä, että joogaopettaja antaa oppilaalle uusia asanoita harjoittelijan kehittymisen myötä ja oppilas ottaa siten myös vastuun omasta harjoituksestaan. Mysoretunneilla jokainen harjoittelee siis omaa sarjaansa hiljaisuudessa ja oman hengityksen tahtiin. Myös kotiharjoittelu on tärkeä osa mysoreharjoittelua.

Astangan 8 haaraa

Astangajoogan harjoitus ja teoria muodostuvat Patañjalin yogasutraan nojaavasta kahdeksasta haarasta, jotka muodostavat joogafilosofian pohjan. Haarat ovat seuraavat:

1. Yama = itsehillintä ja eettiset asenteet. Tämä haara sisältää viisi periaatetta, joita ovat ahimsa eli väkivallattomuus, satya eli totuudellisuus ja rehellisyys, asteya eli ei-varastaminen, brahmacharya eli elinvoiman lisääminen sekä brahmacharya eli kohtuullisuus. 

2. Niyama = asenteet ja niiden noudattaminen. Tämä haara sisältää viisi hyvettä, joita ovat shaucha eli puhtaus, santosha eli tyytyväisyys, tapas eli itsekuri, svadhyaya eli itsetutkiskelu pyhien tekstien kautta sekä ishvarapranidhada, joka merkitsee pyyteetöntä tekemistä korkeamman voiman edessä. 

3. Asana = Asentoharjoittelu. Asentoharjoittelu voimistaa, notkistaa ja puhdistaa kehoa. Vahva ja voimakas keho on myös henkisen kehityksen perusta. Kun asanaharjoittelu tehdään astangajoogan perinteen mukaisesti oikeassa järjestyksessä ja tahdissa, myös keho ja mieli tasaantuvat. 

4. Prānāyāma = hengitysharjoitus. Pranayama puhdistaa kehoa ja aistielimiä sekä tyynnyttää hengitystä ja mieltä. Prana merkitsee ilmassa olevaa elinvoimaa, jota saamme hengitetystä ilmasta. Ayama merkitsee harjoitusta, jonka aikana tämä elinvoima saadaan pysymään kehossa. 

5. Pratyāhāra = Ensimmäinen sisäinen haara, joka merkitsee aistien tietoista hallintaa.

6. Dhāranā = Toinen sisäinen haara, joka tarkoittaa mielen keskittymiskykyä eli tietoisuuden viemistä tiettyyn kohteeseen. 

7. Dhyāna = meditaatio. Tarkoittaa myös huomion pitämistä kohteessa, egon poistumista.

 8. Samādhi = tila, jossa erillisyyttä (esim. hyvä-paha, ruma-kaunis) tai egoa ei enää ole olemassa. Samadhissa yhteys korkeimpaan minuuteen on saavutettu, ja se on myös joogan “päämäärä”. 

Edellä mainituista haaroista neljä ensimmäistä haaraa ovat niin sanotusti ulkoisia harjoituksia ja neljä jälkimmäistä sisäisiä harjoituksia. Astangajoogan haarat 5-8 edellyttävät täydellistä omistautumista joogalle, eikä niiden sisäistäminen ei ole välttämätöntä joogamatkan alussa oleville harjoittelijoille. On myös mahdollista, ettei joogaoppilas kiinnostu sisäisistä haaroista lainkaan, vaan pitää harjoituksen puhtaasti liikunnallisena suorituksena. Mielestäni se on kuitenkin epätodennäköistä etenkin pidempään astangajoogaa harrastaneelle; mikäli harjoittelija ei kiinnostu joogaan syvemmästä merkityksestä edes vuosien harjoittelun jälkeen, alkaa asentoharjoitus mitä todennäköisemmin tuntumaan yksitoikkoiselta. Tämä johtaa usein myös joogainnostuksen lopahtamiseen. Sen sijaan oppilas alkaa yleensä luonnollisesti kiinnostumaan myös joogan sisäisistä harjoituksista säännöllisen harjoittelun myötä. Näin on käynyt myös omalla kohdallani. 

Kenelle astangajooga sopii? 

Astangajooga sopii kaikille ihmisille, jotka haluavat kohottaa kuntoa, notkistua ja lisätä sitä kuuluisaa staminaa eli voimaa. Toisin kuin yleisesti luullaan, voit aloittaa astangajoogan “missä kunnossa tahansa”, eikä sinun tarvitse olla notkea tai omata voimaa lajia aloittaaksesi.  Harjoittelu alkaa oman kehon ja kunnon mukaan. Voit tehdä kaikkia liikkeitä oman liikkuvuuden ja voimatasojesi rajoissa myös helpotetusti. Mikäli kärsit polvi- tai selkävaivoista tai olet raskaana, on hyvä keskustella tilanteestasi ja lajin aloittamisesta opettajan kanssa. 

Fyysisestä maineestaan huolimatta astangajoogassa on mahdollista syventyä joogan ”henkiseen” puoleen. Mikäli siis toivot löytäväsi joogasta hieman syvempiä merkityksiä, tarjoaa astangajooga mahdollisuuden myös siihen. 

Astangajoogan aloittaminen 

Astangajooga on hyvä aloittaa lajin alkeiskurssilla, jotta asanat tulevat tutuiksi. Alkeiskurssilla opettaja tarkastaa asentotekniikat ja neuvoo, kuinka teet joogaliikkeet oikein ja turvallisesti. Astangajoogasta puhutaan toisinaan vaarallisena joogalajina, mutta mikäli asennot tehdään oikeaoppisesti ja puhtaasti omaa kehoa kuunnellen, on laji täysin turvallinen. Usein joogavammat liittyvätkin siihen, että teemme väkisin asentoja, jotka eivät tunnu hyvältä kehossamme. Lajia aloittaessa onkin ensiarvoisen tärkeää kuunnella kehosi tuntemuksia. 

Alkeiskurssin jälkeen on aika siirtyä joogatunneille. Useimmilla astangajoogaa tarjoavilla joogasaleilla tunnit on jaoteltu tasojen mukaan esimerkiksi alkeet 1, alkeet 2 ja alkeet 3 tasoille tai lempeään ja ”tavalliseen” astangajoogaan. Alkeiskurssin jälkeen voit siirtyä harjoittelemaan tunneille oman tasosi mukaan tai vaihtoehtoisesti aloittaa suoraan mysoreharjoittelun.

Lue myös: Minun joogamatkani

Missä astangajoogaa voi harrastaa?

Helsingin astangajoogakoulu

Helsingissä astangajoogaa tarjoavat useat eri joogakoulut, joista tunnetuin lienee Helsingin astanga joogakoulu, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1997.  Löydät  Helsingin astanga joogakoulun tunti- ja kurssivalikoimasta tunteja alkeiskursseista mysoretunteihin. 

Käy sivulla: https://astangajooga.fi

Unisport

Unisportin tuntitarjonnasta löydät astangajoogaa opiskelijaystävälliseen hintaan. Unisportin kausikortilla voit käydä joogatunneilla niin paljon kuin haluat. Lämmin suositus myös unisportin loistaville joogaopettajille, joista valtaosa on todella ammattimaisia ja osaavia joogaopettajia. 

Käy sivuilla: https://www.unisport.fi/lajit/jooga-ja-pilates/astangajooga-tunnit-ja-kurssit 

Lähteet: Petri Räisänen (2015) ASTANGA : JOOGAA SRI K. PATTABHI JOISIN PERINTEEN MUKAAN

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *