Astangajoogan ensimmäinen asentosarja (Yoga chikitsa)

Astanga on joogaharjoitteluni kulmakivi ja perusta. Vaikka viikoittainen harjoitukseni saattaa muodostua toisinaan eri joogatyyleistä, on astangajooga pysynyt epäsäännöllisen säännöllisenä matkassani jo useamman vuoden ajan. Se tuo pysyvyyttä ja rutiinia harjoitteluuni huolimatta siitä, etten harjoittelekaan astangaa kuuden päivän harjoitusperiaatteen mukaisesti. Vaikka harjoitus on aina sama, on jokainen harjoituskerta silti erilainen. Voisin sanoa, että olen löytänyt oman tapani harjoittaa astangaa. Jos kuuden päivän harjoittelu on tarkoitettu kohdalleni, se kyllä tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. 

Teen itse edelleen astangan ensimmäistä asentosarjaa, ja osittain harjoitukseni on joiltain osin ottanut hieman takapakkia raskaudesta ja synnytyksestä johtuneen tauon takia. Olen muun muassa jättänyt joitain asentoja pois harjoituksestani, vaikka olen aikaisemmin niitä tehnytkin (esim. Janu sirsasana C, sidottu lotus). Toisaalta suhtautumiseni koko joogatyyliin on muuttunut paljonkin viimeisen vuoden aikana, eikä tarkoituksenani ole edetä sarjassa nopeasti tai saavuttaa tiettyjä asanoita. Harjoittelen astangaa, koska nautin siitä. Olen siis rauhallinen etenemisen suhteen, eikä uusien asanoiden oppimisessa ole kiire. 

Olen kuvannut aikaisemmissa blogipostauksissani astangajoogan ja mysore-harjoittelun periaatteita yleisesti. Tässä kirjoituksessa ajattelin avata hieman sitä, mikä on astangajoogan ensimmäinen asentosarja.

Astangajoogaharjoittelusta

Asentoharjoitus on astangajoogan ydin. Phattabi K. Joisin eräs kuuluisimpia lausahduksia on “99 % harjoitusta, 1 % teoriaa”, jonka merkityksen voisi kiteyttää siten, että fyysinen asanaharjoitus on tie muihin joogaan tasoihin. 

Lajia voi harjoitella kahden menetelmän mukaan, joita ovat ohjattu vinyasa-harjoitus ja mysore-harjoitus. Ohjattu vinyasa-harjoitus tarkoittaa ohjattua joogaharjoitusta, jossa opettaja laskee hengityksen määrän ja tahdin, kertoo vinyasojen nimet ja opastaa asennoissa yhteisesti. Toisin sanoa vinyasa-harjoitus on ohjattu joogatunti. Mysore-harjoitus puolestaan tarkoittaa joogaoppilaan itsenäistä harjoitusta, jossa oppilas tekee omaa henkilökohtaista asentosarjaansa, oman hengityksensä tahdissa.

Tyypillisesti astangajooga aloitetaan lajin alkeiskurssilla, jonka jälkeen siirrytään ohjatuille tunneilla ja sieltä edelleen mysoretunneille. Vaihtoehtoisesti lajin voi aloittaa myös suoraan mysore-harjoittelusta, mutta tämä tuntuu olevan melko harvinaista Suomessa. Aloittipa lajin sitten kuinka tahansa on yhteistä kaikille kuitenkin se, että jokainen aloittaa harjoittelun astangajoogan ensimmäisellä asentosarjalla. 

Lue myös: Mitä astangajooga on?

Astangajoogan ensimmäinen asentosarja – Yoga chikitsa

Astangajoogan ensimmäinen asentosarja (kuva:www.idyllic.ch/yoga-ashtanga)

Astangajooga pitää sisällään kuusi ”tasoa” eli asentosarjaa, joissa edetään kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäinen asentosarja täytyy hallita hyvin ennen toiseen asentosarjaan siirtymistä, toinen asentosarja ennen kolmanteen sarjaan siirtymistä jne. Usein uusiin sarjoihin siirtymisessä kestää useampia vuosia.

Astangajoogan ensimmäinen asentosarja on nimeltään Yoga chikitsa, josta käytetään myös nimitystä joogaterapia. Se pitää sisällään 42 erilaista asanaa, jotka muodostuvat aurinkotervehdyksistä, seisoma- ja istumasarjan asanoista sekä loppuliikkeistä. Harjoitus päätetään aina Savasanaan eli loppurentoutukseen. 

Ensimmäisellä asentosarjalla on kehoa parantava merkitys; se puhdistaa kehoa sairauksista ja ennaltaehkäisee niiden syntymistä sekä vahvistaa, rentouttaa ja notkistaa kehoa. Sarjan tarkoituksena on tehdä vartalosta kivuton ja vahva. Oikein ja säännöllisesti tehtynä liikkeet parantavat ryhtiä ja korjaavat kehon mahdollisia virheasentoja. Lisäksi ensimmäinen asentosarja muokkaa kehoa poistamalla ylimääräistä rasvaa ja kuona-aineita. 

Toinen asentosarja on nimeltään Nadi Sodhana, jolla on kehoa puhdistava merkitys. Se puhdistaa kehon energiakanavia ja fyysistä hermojärjestelmää. Kolmas asentosarja tunnetaan nimestä Sthira Bhaga, joka muodostuu neljästä eri osasta (A, B, C ja D -osat). Nämä sarjat edellyttävät harjoittajalta täydellistä omistautumista joogalle sekä kehon ja mielen äärimmäistä vahvuutta ja notkeutta.

Aurinkotervehdykset  (Suryanamaskara A ja B): 

Ensimmäinen asentosarja alkaa aina kehoa lämmittävillä aurinkotervehdyksillä (A- ja B -osat). Näistä molempia tehdään yhteensä 5 kertaa, mutta alkuun sarjoja voidaan tehdä myös vähemmän esimerkiksi siten, että A-osa tehdään viisi kertaa ja B-osa kolme tai neljä kertaa. Aurinkotervehdykset lämmittävät ja valmistavat kehoa harjoitukseen, ja ne ovat tärkeä osa harjoitusta. 

Aurinkotervehdyksiin voit tutustua tarekmmin esimerkiksi näistä videoista:

Aurinkotervehdys A

Aurinkotervehdys B

Seisomasarja: 

Utkatasana.

Aurinkotervehdysten jälkeen harjoituksessa edetään seisomasarjan asanoihin. Jokainen seisoma-asento aloitetaan samasthiti asennosta eli tukevasta seisoma-asennosta maton etuosasta. Asennossa pysytään viiden ujjaya-hengityksen ajan. Seisomasarjan asanoista kuusi ensimmäistä luovat perustan astangaharjoitukselle ja kehon puhdistumiselle, voimistumiselle sekä notkistumiselle. Lisäksi ne valmistavat kehoa haastavampiin asentoihin. Seisomasarjan asennot vahvistavat alavartalon lihaksia sekä parantavat tasapainoa ja notkeutta. 

Istumasarja:

Seisomasarjan jälkeen asentoharjoituksessa edetään istumasarjan asentoihin. Myös näissä asanoissa pysytään viiden hengityksen ajan. Istumaliikkeitä opetellaan jonkin verran ohjatuilla astangajoogatunneilla, mutta pääsääntöisesti uusia asentoja lisätään harjoitukseen vähitellen mysore-tunneilla sitä mukaan, kun oma harjoitus alkaa sujua. 

Istumasarjan asennot koostuvat muun muassa lukuisista eteentaivutuksista, selän kierroista sekä käsitasapainoista. Urdhva dhanurasana eli tuttavallisemmin “silta-asento” päättää istumasarjan, jonka jälkeen harjoituksessa edetään loppuliikkeisiin. Itse teen tällä hetkellä noin puolet istumasarjan asennoista. 

Dandasana aloittaa istumasarjan asennot.

Loppuliikkeet: 

Loppuliikkeet tehdään sananmukaisesti asanaharjoituksen lopussa. Ne rauhoittuvat kehon ja mielen voimakkaan harjoituksen jälkeen, ja ovat tärkeä osa harjoitusta: astangajoogan ensimmäistä harjoitussarjaa voi tarvittaessa keventää seisoma- ja istumasarjan asanoista, mutta loppuliikkeet tulisi tehdä aina harjoitussarjan päätteeksi. 

Loppuliikkeiden asennoissa pysytään pidempään kuin seisoma- ja istumasarjan asennoissa. Loppuliikkeet koostuvat muun muassa eri hartiaseisonnan variaatioista sekä niiden vastaliikkeistä, päälläseisonnasta sekä lotusasennon eri variaatioista, joita voi kaikkia tehdä myös helpotetusti. Myös loppuliikkeitä lisätään omaan harjoitukseen sitä mukaan, kun harjoittelija kehittyy omassa sarjassaan. (Esimerkiksi aloittelijat eivät tee päälläseisontaa ja kaikkia hartiaseisonnan variaatioita). Jokainen harjoitus päätetään Savasanaan eli loppurentoutukseen. 

Siinä nyt pienehkö tiivistelmä ensimmäisestä asentosarjasta.

Sinua saattaisi myös kiinnostaa:

Mitä mysore-harjoittelu on?

9 vinkkiä mysore-harjoittelun aloittamiseen

Lähteet: Petri Räisänen (2015) ASTANGA : JOOGAA SRI K. PATTABHI JOISIN PERINTEEN MUKAAN

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.