Ensimmäistä kertaa joogatunnille – mitä kannattaa ottaa huomioon?

Viime aikoina silmieni eteeni on tupsahtanut muutamia keskustelun aloituksia liittyen siihen, mitä asioita ensimmäistä kertaa joogatunnille menevän kannattaisi ottaa huomioon tunnille suunnatessaan. Monilla eri joogasaleilla käyneenä ajattelinkin kirjoittaa kyseisestä aiheesta pienen blogiartikkelin.

Tässä postauksessa kerron, mitä sinun kannattaa ottaa huomioon ensimmäistä kertaa joogatunnille mentäessä ja annan muutamia vinkkejä ekan kerran “kynnyksen” ylittämiseen. 

Sinun ei tarvitse olla notkea tai vahva aloittaaksesi joogaa

Ihan ensimmäiseksi yksi tärkeä asia: sinun ei tarvitse murehtia sitä, oletko tarpeeksi “jotakin” aloittaaksesi joogaa. Monesti joogaharrastusta aloitteleva saattaa pohdiskella esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

”Pitääkö minulla olla hyvä tasapaino mennäkseni joogatunnille?”

”Pitääkö minun olla notkea mennäkseni joogatunnille?” 

”Pitäisikö minun joogata ensin kotona omatoimisesti ennen ensimmäistä kertaa tunnille menoa?”

Vastaus on: Ei tarvitse!

Sinun ei tarvitse olla tarpeeksi notkea, tarpeeksi vahva, tarpeeksi hoikka tai tarpeeksi liikkuva lajia aloittaaksesi – kaikki aloittavat jostain, etkä ole varmasti ainoa, joka on innostunut lajista vasta hiljattain. Jooga on ihan kaiken näköisiä, kokoisia ja tasoisia tyyppejä varten. Sitä paitsi, taitavakin joogi on joskus ollut aloittelija.

Jooga on aina sinua itseäsi varten ja tunneilla keskitytään intensiivisesti omaan harjoitukseen. Näin ollen kukaan (opettajaa lukuun ottamatta) ei tarkkaile sinun harjoitustasi. Se joogassa onkin parasta, että saat oikeasti keskittyä 100% itseesi ja uskoakseni näin tekevät myös muut tunneille uskaltautuvat. 

Mikäli kynnys osallistua tunnille on silti korkea, on nykyään räätälöity tunteja erilaisista lähtökohdista lajia aloittaville. On äijäjoogaa, xl-joogaa, traumajoogaa, joogaa liikuntarajoitteisille, alkeiskursseja, you name it – vaihtoehtoja siis löytyy vaikka millä mitalla ihan jokaiselle. Alkuun onkin syytä pohtia, mikä olisi itsellesi sopiva joogatyyli, millaisia tarpeita sinulla on joogaan liittyen ja tottakai – ilmoittautua kurssille tai tunnille.

Lisää aiheesta: Kuinka valita itselle soveltuva joogatyyli? 

Ensimmäistä kertaa joogaan – alkeiskurssille vai kertatunnille? 

Kun olet perehtynyt omiin tarpeisiisi joogalajia pohtiessasi ja päättänyt mitä tyyliä haluat kokeilla, on aika suunnata ensimmäiselle tunnille. Pohdinta alkeiskurssin ja kertatunnin välillä on varmasti aihe, joka jakaa mielipiteitä. Siinä missä joku haluaa kokeilla ensin muutamaa eri tyylilajia ennen kurssille ilmoittautumista, haluaa toinen puolestaan henkilökohtaisempaa ohjausta pienessä ryhmässä heti alkuunsa.

Täysin joogaan perehtymättömälle suosittelisin alkeiskurssin käymistä tai pientä ryhmää, jotta liikkeet ja asentotekniikat tulevat tutuiksi. Jooga on turvallinen ja lempeä liikuntamuoto, kunhan kehon linjaukset ja asennot tehdään oikein, oman liikkuvuuden rajoissa. Näin vältytään mahdollisilta asentovirheiltä ja loukkaantumisilta.

Useat joogakoulut tarjoavat kurssien lisäksi muutaman päivän mittaisia, lyhyitä tutustumisjaksoja, jotka voivat kestää esimerkiksi viikonlopun ajan sekä introtunteja aloittelijoille. Mikäli et siis ole varma siitä, mikä tyylisuuntaus voisi olla juuri se sinun juttusi, voit käydä kokeilemassa muutamaa eri vaihtoehtoa introtunneilla. 

Jos sinulla on kuitenkin jo hieman joogakokemusta tai kurssin käyminen ei muuten vaan innosta, ei alkeiskurssin käyminen ole pakollista. Monet joogakoulut tarjoavat yksittäisiä alkeistason tunteja, joihin voi osallistua kertamaksulla. Näin ollen tunneille on helppo hypätä mukaan myös uutena osallistujana. Joogatuntien hinta vaihtelee pääkaupunkiseudulla 10 eurosta 25 euroon.

Mitä mukaan tunnille ja mitä kannattaa huomioida? 

Ensimmäistä kertaa joogatunnille mentäessä et oikeastaan tarvitse mitään muuta mukaasi kuin itsesi, mahdollisesti vesipullon sekä mukavat treenivaatteet. Joogan sopivia vaatteita ovat esimerkiksi vartalonmyötäiset legginssit tai shortsit sekä toppi/t-paita. Joogalegginssien on hyvä olla vyötäröltä sen verran napakat, ettei housuja joudu nykimään ylös päin joka asennon välissä – se on vain turhauttavaa ja häiritsee harjoittelua. Samasta syystä myös puserovalinnassa kannattaa suosia ihonmyötäistä vaihtoehtoa. Loppu viimein oleellista on kuitenkin pukeutua niihin treenivaatteisiin, joissa tunnet olosi kotoisaksi.

Mikäli sinulta löytyy oma joogamatto, kannattaa myös se ottaa mukaan tunnille. Joogaa aloitellessa maton ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen, joten ihan perus muutaman kympin matto ajaa asiansa alkuunsa. Itse käytin vuosia ihan tavallisesta urheiluliikkeestä ostamaani noin 30 euron joogamattoa. Jos sinulta ei omaa alustaa kuitenkaan vielä löydy, saa joogastudioilta lähes poikkeuksetta käyttöönsä lainamaton. Myös mahdolliset joogassa käytettävät apuvälineet saa lainaksi tunnilta.

Tunnille tarvitset mukavat treenivaatteet, maton ja mahdollisesti vesipullon.

Keskustele opettajan kanssa mahdollisista rajoituksista

Ensimmäistä kertaa tunnille suunnatessa on hyvä mainita opettajalle, että olet ensikertalainen joogassa ja kertoa mahdollisista rajoituksista, mikäli sinulla sellaisia on. Esimerkiksi polvi-, selkä- ja niskaongelmista voi aivan hyvin kertoa opettajalle. Näin ohjaaja voi tarvittaessa näyttää sinulle vaihtoehtoisia variaatioita jooga-asentoihin ja ohjata tarkemmin liikkeiden tekemisessä oikein. Älä siis pelkää kertoa tilanteestasi! Oma kokemukseni on, että joogaopettajat vastaavat mielellään kysymyksiin ja ovat erittäin ystävällisiä uusia harrastajia kohtaan.

Lue myös: Millainen on hyvä joogaopettaja?

Saavu tunnille hyvissä ajoin

Ihan ensimmäiselle tunnille on hyvä saapua hyvissä ajoin (noin 15-20min), jotta tuntimaksut ja mahdolliset keskustelut opettajan kanssa kerkiää hoitamaan rauhassa. Alkuun on myös mukava tutustua joogastudion tiloihin ja rauhoittua itsekseen matolla. 

Salietiketti

Joogatunnille mentäessä ei sinällään tarvitse tietää mitään joogasta, mutta usein saleilla ja tunneilla vallitsee tietynlainen “salietiketti”, jotta joogatunti olisi mahdollisimman mukava ja rentouttava jokaiselle osallistujalle. Sääntöjä ei siis ole runsaasti, mutta muutamat asiat on hyvä pitää mielessä:

  • Sulje puhelin tai pidä se äänettömällä
  • Saavu tunnille ajoissa, mielellään hieman ennen tunnin alkua.
  • Jätä tavarat niille osoitettuun paikkaan
  • Huolehdi hygieniasta ja pidä joogamattosi puhtaana
  • Tunneilla ei ole soveliasta höpistä kaverin kanssa.
  • Pidetään parin metrin välit (varsinkin näin korona-aikaan) 

Vieläkö jännittää? Nappaa kaveri mukaan.

Vieläkö joogatunnille meno jännittää? Yksi hyvä keino aloittaa uusi harrastus, on aloittaa se kaverin kanssa. Ystävän kanssa uuteen paikkaan on kenties helpompi mennä ja samalla tulee vietettyä laatuaikaa kaverin kanssa. Kun ensikertalaisen ”kynnys” on ylitetty ja paikat tulleet tutuiksi, rohkaistuu tunneille menemään myös ihan itsekseen.

Myös uuden harrastuksen aloittamisen jälkeisiä fiiliksiä on mukava jakaa jonkun kanssa. Itse kävin raskausjoogassa hyvän ystäväni kanssa ja fiiliksiä omasta olosta ja tunnin sisällöstä oli ihana käydä läpi aina tunnin päätteeksi. Mikäli olet myös altis kärsimään ”motivaatiopulasta” liikkumisen suhteen, voi joogatreffit kaverin kanssa motivoida lähtemään tunnille, vaikka ei aina huvittaisikaan.

Kokeile rohkeasti useita joogatyylejä

Ja lopuksi vielä: kokeile rohkeasti erilaisia tyylejä! Itse kävin joogataipaleeni alussa esimerkiksi sekalaisesti hatha, flow ja yintunneilla ennen astangajoogan löytämistä. Tällä hetkellä harjoitteluni koostuu pääosin flowsta ja astangasta.

Mikäli tunnille meno edelleen jännittää, voi joogaa kokeilla kotioloissa esimerkiksi YouTubesta löytyvien videoiden avulla. Tällöin on hyvä ottaa huomioon se, että tunti on aloittelijalle suunnattu ja että videolla liikkeet näytetään hitaasti. Videon etuna on se, että tunnin voi halutessaan stopata, kun hakee oikeaa tekniikkaa liikkeelle.

Englanninkielisistä YouTube-joogeista tunnetuin on lienee Adriene Mishler, jonka kanava löytyy nimellä Yoga with Adriene. Adrienen tunnit ovat hyvin lempeitä ja rentoja, jotka sopivat mainiosti aloittelijoille. Myös suomenkielisiä videotarjontaa löytyy nykyään melko paljon ihan vain hakusanalla ”joogaa aloittelijoille”.

Toivottavasti tästä postauksesta oli hyötyä joogatunnin ekan kerran ylitykseen.

Kivaa viikkoa! 🙂

Eroon herkkukierteestä? – vinkit onnistuneeseen herkkulakkoon

Kerroin viime viikolla, että olen ollut herkkulakossa elokuun alusta alkaen. Tällä hetkellä herkuttomuutta on siis kestänyt hieman yli kaksi viikkoa, ja tällä viikolla päätin siirtyä yhä sokerittomampaan ruokavalioon karsimalla ravinnosta piilosokerien määrää.

Mikäli teema on myös sinulle ajankohtainen, kerron tässä postauksessa:

  • miksi sokerin karsiminen ruokavaliosta on kannattavaa
  • vinkkejä onnistuneen herkkulakon aloittamiseen.

Miksi sokerin vähentäminen ruokavaliosta kannattaa?

Suomessa syödään vuosittain keskimäärin 30 kiloa sokeria ihmistä kohden. Tämä tarkoittaa keskimäärin sitä, että yksi ihminen syö sokeria 80 grammaa päivässä. Sokeria saadaan paitsi makeista herkuista myös piilosokeria sisältävistä tuotteista, kuten rahkoista ja jogurteista, mehuista ja virvokkeista, alkoholista, salaatinkastikkeista ja ketsupista, valmisaterioista ja monista muista ruokavalmisteista. Vaikka makeat karkit ja leivonnaiset ovat herkullisia, ei valkoisessa sokerissa ole valitettavasti lainkaan elimistölle hyödyllisiä hivenaineita ja mineraaleja. 

Itselleni tärkein syy karsia herkkuja ruokavaliostani on yksinkertaisesti sokerikierteen katkaiseminen ja väsymys. Sokeri on myös äärimmäisen addiktoivaa – mitä enemmän sokeria syö, sitä enemmän elimistö sokeria kaipaa. Olen kuullut sanottavan, ettei sokerista vieroittautuminen aiheita oikeasti fyysisiä vieroitusoireita, mutta omasta kokemuksesta voin todeta, että päänsärky, ärtymys ja väsymys ovat olleet ihan todellisia tuntemuksia sokerista vieroittautumisen alkutaipaleella.

Myös sokerin terveysvaikutukset mietityttävät. Liiallinen sokerin syöminen vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin. Sokeri voi altistaa ylipainolle ja kasvattaa riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, elimistön tulehduksellisiin sairauksiin, sepelvaltiomotautiin sekä sydänsairauksiin. 

Sanonta ”olet mitä syöt” päteekin oikeastaan lähes kaikkeen ravintoon – paitsi juuri niihin herkkuihin. Herkkuja syömällä ihmisestä ei nimittäin tule herkkua. Päinvastoin liika sokerin syöminen vaikuttaa ihon kuntoon, hampaiden reikiintymiseen, turvottaa ja vaikuttaa energiatasoihimme negatiivisesti.

Olipa sinulla sitten mikä tahansa terveydellinen tai hyvinvointiin liittyvä syy vähentää sokerin määrää ruokavaliossasi, tulet todennäköisesti huomaamaan positiivisia muutoksia olotilassasi jo muutaman viikon sokerittomuuden jälkeen.

Tässä omakohtaisia vinkkejä onnistuneen herkkulakon aloittamiseen:

Tee päätös herkkulakosta ja sen aloitusajankohdasta

Ihan ensimmäinen askel herkkulakossa onnistumiseen on tehdä päätös sen aloittamisesta. Itselleni aloitusajankohta oli tällä kertaa kuukauden alku, mutta yhtälailla starttipäivä herkuttomuuteen voi olla vaikka alkava viikko, tämä päivä tai vaikka tämä hetki. 

Naisilla myös kuukautiskierron ajankohdalla voi olla merkitystä herkkulakon onnistumiseen. Mikäli himoitset sokeria esimerkiksi juuri ennen kuukautisten alkua, voi herkkulakon aloitusajankohta olla otollisempaa kierron alussa tai sen jälkeen. 

Mieti, kuinka sinulla on helpointa aloittaa muutos ja tee päätös siitä. Päätä myös mitä herkkulakkoon kuuluu: makeat herkut vai haluatko poistaa ruokavaliostasi sokerin kokonaan? Entäpä sipsit, hampurilaiset ja pizzat? 

Piilota herkut tai anna ne pois

Mikäli pöydät notkuvat täynnä mitä toinen toistaan herkullisimpia suklaita ja makeisia, ei edellytykset herkkulakon onnistumiselle ole kovin kaksiset. Piilota siis herkut kaapin pohjalle tai syö ne pois, mikäli tiedät, että makeiset kummittelevat mielen perukoilla herkkulakon aikana. 

Psst! En suosittele ruoan heittämistä roskiin, mutta aina herkut voi myös antaa pois jollekin niitä enemmän kaipaavalle, jos niitä on kasaantunut kaappeihin yllin kyllin.

Valjasta kotijoukot tukemaan herkuttomuusprojektia

Mikäli kotona syödään runsaasti sokeripitoisia asioita, voi kumppanin ja perheen tuki olla hyödyllistä herkkulakkoa aloitellessa.

Voit pyytää kotijoukkojasi liittymään mukaan esimerkiksi viikon herkuttomuushaasteeseen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voit pyytää muita perheenjäseniäsi syömään herkkuja jossain muualla kuin sinun seurassasi.

Usein pahin makeanhimo laantuu viikossa – tai vähintään kahden viikon jälkeen. Sen jälkeen muiden herkuttelu ei yleensä enää haittaa.

Jos asut yksin, tätä ongelmaa ei luonnollisesti kotona tule vastaan. Voit kuitenkin kertoa tutuillesi projektistasi, ja haastaa ystäväsi mukaan herkuttomuuteen.

Syö riittävästi ja säännöllisesti

Herkkulakon onnistuminen on likimain mahdotonta, mikäli ravintoa ei saada riittävästi. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa 5-6 kertaa päivässä ruokailua ja suosittelen sitä myös ihan kaikille. Ruokailuun tulisi sisältyä aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala sekä yhdestä kahteen välipalaa.

Herkkulakkoa ei kannata myöskään yhdistää kalorivajeeseen. Jos kroppasi käy kalorivajeella ja olet nälkäinen, tekee mielesi myös takuuvarmasti herkkuja, sillä kroppasi suorastaan huutaa ruokaa. Riittävä ravinto onkin yksi makeannälän takuuvarma taltuttaja.

Muista juoda tarpeeksi vettä

Vesi vanhin voitehista. Herkkulakon aikana (ja oikeastaan ihan aina) on syytä huolehtia riittävästä nesteytyksestä. On myös melko yleistä, että janon tunne sekoitetaan nälkään, mikäli oman kehon toiminnoista on vieraannuttu. Tämä voi johtaa siihen, että janon tunteeseen syödään liikaa.

Olitpa sitten töissä tai kotona, kannattaa vesilasia- tai pulloa pitää aina käden ulottuvilla – näin muistaa myös juoda. Itse aloitan jokaisen aamun isolla vesilasillisella.

Syö marjoja ja smoothieita

Itselleni parhaimpia herkkujen korvikkeita ovat marjat ja smoothiet. Näin kesän lopussa saa vielä tuoreita kotimaisia marjoja, joten herkkulakon ajankohta on tässä suhteessa otollinen. Myös smoothiet ovat ihania herkun korvaajia.

(Tiedän myös, että marjat ja smoothiet eivät ole äärimmäisessä sokerikoukussa olevalle tyypille herkkuja, mutta usko pois – parin viikon herkuttomuuden jälkeen ne maistuvat rutkasti makeammilta.) 

Urheile / Liiku

Herkkupäivän ensimmäisinä päivinä urheilu ja liikkuminen voivat tuoda motivaatiota sokerittomuuteen. Kun hiki virtaa ja elimistö puhdistuu, ei kroppaan tee mieli laittaa ylimääräistä. 

Toisinaan ihmiset saattavat myös herkutella tylsyyteen. Sokerittomuutta aloitellessa voikin olla hyvä keksiä itselleen jotain mukavaa tekemistä, joka vie ajatukset pois herkuttelusta.

Pidä prosessista päiväkirjaa

Ja vielä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: pidä herkkulakosta päiväkirjaa. Merkitse esimerkiksi kalenteriisi sokerittomuuden alkamisajankohta sekä päivittäin sokerittomat, onnistuneet päivät. Voit myös kirjoittaa ylös fiiliksiä sokerilakon etenemisestä ja olotilastasi.

Itselleni kirjoittamisella on uskomaton vaikutus tekemiseeni ja asioiden prosessointiin – jo yksi pieni merkintä kalenteriin sokerittoman päivän onnistumisesta voikin motivoida jatkamaan herkuttomuusprojektia.

Siinäpä omat vinkit herkuttomuuden aloitukseen. Mitä ikinä sinä teetkin, muista – sokerihimo menee ohi ja se on mahtava fiilis!

Lue myös edellinen postaus: Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä


Lähteet: Arina, T., Halmetoja, J. & Sovijärvi, O. (2019) Biohakkerin käsikirja. 6. painos.

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä

Kirjoittelin viime viikolla loman jälkeisiä ajatuksia omasta jaksamisesta ja lomastressistä. Näin hieman yli viikon jälkeen arjen tasoittuessa, pysähdyin pohtimaan mistä oikeastaan hyvä olo ja tasapainoinen fiilis omalla kohdallani koostuvat.

Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin liitto

Vuosien saatossa olen etsinyt hyvinvointia ulkoisista tekijöistä, kuten vaakalukemasta, pikadieeteistä, urheilusuorituksista ja vaatekoosta. Tällainen ulkoisten tekijöiden tarkastelu johti omalla kohdallani syömishäiriöön ja vääristyneeseen kehonkuvaan, henkisistä vaurioista puhumattakaan. Tällä hetkellä oman hyvinvoinnin tarkastelu liittyykin omalla kohdallani aina koettuun oloon omasta kehosta ja mielestä sekä hyvien tekojen tekemisestä itselleni.

Kun puhun hyvinvoinnista, viittaan siis käsitteellä aina henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasapainoon. Kun mieleni on balanssissa, teen myös fyysisesti asioita, jotka tuottavat minulle hyvää oloa. Vastavuoroisesti voidessani fyysisesti hyvin, vahvistuvat myös positiiviset tunteet ja asiat elämässäni – ja siten myös yhteys itseeni.

Todellinen kehon ja mielen tasapaino onkin löytynyt vasta hiljentymisen, joogan ja urheilun yhdistämisellä. Henkinen polku vahvistuu joogalla ja meditoinnilla, urheilu puolestaan maadoittaa ja luo yleisesti hyvää energiaa. Tämä yhtälö toimii minulle. Se saa oloni tuntumaan voimakkaalta ja elinvoimaiselta. 

Se, kuinka ylläpidän tätä balanssia, riippuu täysin siitä, kuinka ylläpidän sekä henkisten harjoitusten että fyysisten harjoitusten tasapainoa. Kun hiljennyn päivittäin itseni äärelle, osaan kuunnella kehoni viestejä ja millaisia muutoksia minun tulisi tehdä, jotta oloni olisi hyvä. 

Lomani jälkeen kerroin, että oloni oli uupunut ja väsynyt, mutta nyt tuntuu siltä, että tasapaino alkaa löytymään ja fiilis on hyvä. 

Mitä sitten olen tehnyt korjatakseni olotilaani?

Ihan alkuun olen ottanut tavaksi aamu- ja iltahiljentymisen. Hiljentyminen on asia, jonka voimaa ei voi vähätellä. Säännöllinen meditointi vaikuttaa mm. keskittymiskykyyn, unenlaatuun, ärsyyntymiskynnykseen, läsnäoloon ja oikeastaan ihan kaikkeen tekemiseeni.

Olen sikäli onnellisessa asemassa, että avopuolisoni on myös innokas meditoinnin harrastaja ja usein puhummekin kotona omasta ”henkisestä hapesta”. Sanonta viittaa siihen, että pitämällä huolen yhteydestämme itseemme päivittäisellä hiljentymisellä ja tarkastelemalla omaa toimintaamme, on olo kevyt ja luottamus elämään ja olemiseen vahvistuu. Yhteys itseen ja toiseen. Näin myös eripuraa syntyy vähemmän ja joustavuutta puolestaan enemmän. Koska pidämme molemmat hiljentymistä tärkeänä, priorisoimme elämäämme myös siten, että pieni meditointihetki päivässä on molemmille mahdollista. 

Jos sen sijaan pysähtyminen ja hiljentyminen jäävät, voi olo olla stressaantunut, huolestunut, pelokas tai jotakin muuta. Meditoimisessa, kuten oikeastaan ihan missä tahansa harjoittelussa, säännöllisyys on avainasemassa positiivisten tulosten ylläpitämiseksi. Tällä hetkellä koen, että joogaharjoituksen jälkeinen rentoutuminen/ meditointi ei ole riittävää. Siksi siis aamu- ja iltahiljentyminen. 

Puolisoni toi myös tärkeän asian esiin väsymykseen liittyen ihmetellessäni nuutunutta olotilaani hyvin nukutun yön jälkeen: vauva-arjessa krooninen univelka vaikuttaa pitkään, eikä ole ihme, vaikka olo olisi väsynyt yhden hyvin nukutun yön jälkeen. Väsymys voi toisinaan siis olla vain kehon viesti vallitsevasta olotilasta, eikä silloin tarvitse koittaa olla virkeä tai elinvoimainen. Välillä voi väsyttää ja se on ihan ok. Tämän hyväksyminen on sitä kuuluisaa itsemyötätuntoa ja armollisuutta itseään kohtaan.

Fyysisen harjoittelun tasapainottaminen

Lihaskuntoharjoittelua tasapainottamaan harjoittelua.

Toiseksi olen pyrkinyt tasapainottamaan fyysistä harjoittelua. Lomalta paluun jälkeen olen ottanut tavaksi käydä hieman useammin ohjatuilla joogatunneilla. Vaikka kotijoogailu sopii tällä hetkellä elämäntilanteeseeni paremmin kuin hyvin, huomaan että lapsiperhearjessa oman hiljaisen hetken löytäminen joogalle ei ole aivan helppoa. Olen jokseenkin luopunut siitä ajatuksesta, että joogaharjoituksen tulisi aina olla äärimmäisen keskittynyt tai rauhoittava – jokainen harjoitus on erilainen, ja arjen ääniä voi kuulua taustalta. Siihen olen myös sopeutunut. Jos sen sijaan vaatisin joogaharjoitukselta aina täyttä keskittymistä ja hiljaisuutta, jäisi harjoitus todennäköisesti kokonaan tai häiriintyisin elämän äänistä.

Mikäli päivittäistä joogaharjoitusta haluaakin ylläpitää vauvaperhearjessa, on hiljaiset joogaharjoitukset kenties syytä hetkeksi unohtaa. Sitä vain todennäköisesti turhautuu nopeasti, jos harjoituksen mittariksi asettaa aina meditaation ja mielen hiljentämisen. Tunneilla käynti onkin tällä hetkellä harvinaista herkkua, jossa keskityn harjoitukseen täysin keskittyneesti – se on minun aikaani ja nautin siitä täysin rinnoin.

Huomaan myös, että ylipäätään fyysinen harjoittelu tuntuu olevan tällä hetkellä hieman epätasapainossa ja kropassa on erinäisiä kolotuksia, lähinnä selän alueella ja nivelissä. Erään osteopaatin mukaan selän kolotukset liittyvätkin usein puhtaasti keskivartalolihasten voiman puutteeseen, mutta epäilen myös, että imetyksestä johtuva relaksiinihormooni voi olla toisinaan ilmenevien kummallisten tuntemusten taustalla.

”Fyysinen harjoittelu edellyttää tasapainoa –

olipa harrastuksena sitten jooga,

lenkkeily tai vaikka painonnosto.”

Oli niin tai näin, fyysinen harjoittelu edellyttää tasapainoa – olipa harrastuksena sitten jooga, lenkkeily tai vaikka painonnosto. Myös joogaharjoitus on mahdollista rakentaa tasapainoiseksi lisäämällä harjoitukseen esimerkiksi voimaa kehittäviä liikkeitä. Ylipäätään tasapainoisen joogaharjoituksen salaisuus piilee vastaliikkeissä – jos siis teet esimerkiksi selän taaksetaivutuksia, tulee vastaliikkeeksi lisätä eteentaivutuksia ja selkää pyöristävää liikkeitä. Jos taas olet notkea ja liikkuva, tulee tehdä ennen kaikkea lihasvoimaa kehittäviä liikkeitä, kuten joogapunnerruksia ja lankkuja.

Raskauden ja vauvavuoden jälkeen omalla kohdallani tuntuu kuitenkin siltä, että lihasvoimat ovat edelleen jokseenkin epätasapainossa. Vaikka keskivartaloni on alkanut normalisoitumaan, tunnen että vatsan seudun lihasvoimaa tulisi ehdottomasti voimistaa – onhan selkä äärimmäisen kovilla 12 kilon elävän kahvakuulan kantelusta. Sen sijaan käsivoimani ovat lapsen kantelusta vahvemmat kuin koskaan (tämän huomasin kuntosalilla käydessäni kesäkuussa), mutta pakaroiden lihasvoima on olematon.

Huomaan, että alan kaipaamaan hiljalleen painotreeniä vastapainoksi joogalle ja meditaatiolle. Itse asiassa urheilurutiineihini on kuulunut jo teini-iästä lähtien enemmän tai vähemmän kuntosalilla käynti, joskaan en ole koskaan treenannut mitenkään ”fitness-tyyppisesti”. Kuntosaliharjoittelu on itselleni puhtaasti keino ylläpitää lihastasapainoa ja pitää kropan hyvässä kunnossa. Näin kolmekymppisenä sitä huomaa, että kropan eteen on ihan oikeasti tehtävä jotain – jo ihan terveysyistä.

Keväällä lihastasapainoa ylläpiti äiti-vauva-jumppa, joka jäi kuitenkin kesän aikana tauolle. Tällä viikolla etäjumpat ovat kuitenkin taas alkaneet kuin tilauksesta (kiitos universumi🙏🏻😃), joten helpotusta on tiedossa myös tähän ”ongelmaan”.

Ravinto

Herkut on korvattu marjoilla ja pähkinöillä.

Kolmanneksi jätin elokuun alussa sokeriset herkut pois ruokavaliostani. Niin kuin olen aikaisemmin maininnut, on sokeri ruokavalioni ehdoton Akilleen kantapää. Sokeri on nopea verensokerin nostattaja, ja antaa välittömän hetkellisen energiapiikin, joka lopahtaa nuutuneeseen olotilaan. 

Omalla kohdallani varsinkin kesälomalla tuli herkuteltua jos jonkin edestä – ja se kuuluu asiaan. Sokerikierre alkaa omalla kohdallani usein kuitenkin kuin huomaamatta ja arkeen palatessa on ollut puhdistavaa karsia hieman ruokavaliosta pois ylimääräisiä sokereita. 

Jostain syystä tällä kertaa herkuttelun lopettaminen on käynyt melko vaivattomasti. En ole ollut sokerittomuudessa täysin ehdoton, vaan ruokavaliosta ovat pudonneet sokeriset herkut (jäätelöt, karkit ja suklaat, leivonnaiset), mutta piilosokereita esimerkiksi jogurtissa en ole karttanut. Luultavasti karistelen piilosokereita vielä ensi viikon puolella. 

Tästä postauksesta tuli tällä kertaa näköjään hieman tajunnanvirtaa omasta voinnista, mutta vaihteeksi tällaista:) 

Energistä viikonloppua! ✨

Lue myös postaukseni: Kehotietoisuus – mitä se on ja miksi se on tärkeää? sekä Eroon herkkukierteestä – vinkit onnistuneeseen herkkulakkoon

Mitä mantrat ovat ja miksi niitä lausutaan joogassa?

Mikäli olet joskus käynyt joogastudiolla tai meditoinut ryhmässä, olet luultavasti kuullut tunneilla lausuttavan mantroja. Mutta mitä ne oikeastaan ovat ja miksi niitä lausutaan? Tässä blogipostauksessa valotan sitä, mitä mantrat ovat sekä niiden tarkoitusta.

Mantroja voidaan yhdistää mudriin.

Mitä mantrat ovat? 

Sana ”mantra” on sanskritin kieltä ja se koostuu kahdesta tavusta. Sanan alkuosa man tarkoittaa mieltä (perusmuoto mieli) ja loppuosa tra vapauttamista. Näin ollen mantra tarkoittaa sanalla sanoen mielen vapauttamista.

Mantrat ovat usein muinaisiin pyhiin kirjoituksiin perustuvia lyhyitä tavuja, lauseita tai sananparsia, joita lausutaan esimerkiksi joogassa ja meditaatiossa joko ääneen tai hiljaa omassa mielessä ajatusten hiljentämiseksi. Monissa kulttuureissa ja uskonnoissa, kuten esimerkiksi hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa, mantroilla on myös pyhä tarkoitus osana hengellistä mietiskelyperinnettä. Usein niitä toistetaankin esimerkiksi temppeleissä ja kirkoissa, ja ne ovat eräänlaisia rukoksia. Hengellisessä merkityksessä mantrojen lausumisen uskotaan olevan yhteyden luomista jumaliin ja kommunikointia heidän kanssaan. 

Mantrat joogassa ja meditaatiossa

Mantroja käytetään monissa eri jooga- ja meditaatiosuuntauksissa. Joogatunneilla mantroja lausutaan usein harjoituksen aluksi ja/tai lopuksi. Joogatyylistä ja perinteestä riippuen mantraamisella voi olla erilaisia merkityksiä ja ne voivat vaihdella. Yhteistä kaikille joogatunneilla lausuttaville mantroille on kuitenkin se, että ne virittävät mielen keskittyneeseen tilaan ja vievät ajatukset arjen arkisista asioista mantran lausumiseen sekä itse joogaharjoitukseen. 

Astangajoogan perinteeseen kuuluu kolme mantraa, joita ovat alkumantra, loppumantra ja suryanamaskarmantra. Astangajoogan alussa lausuttavan mantran tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta opettajan joogatietämystä ja suurta viisautta kohtaan. Loppumantra eli shantimantra lausutaan harjoituksen päätteeksi ”koko maailmankaikkeuden energian parantamiseksi”. Suryanamaskarmantra eli aurinkotervehdysmantra lausutaan puolestaan hiljaa omassa mielessä aurinkotervehdys A:n aikana.

Kuten joogassa, myös monissa eri meditaatiosuuntauksissa (tantra, vipassana, buddhalainen meditaatio jne.) resitoidaan mantroja. Mantraaminen voi olla siten myös yksi meditaatiotekniikka siinä missä esimerkiksi hengityksen tarkkailu tai äänien havainnointikin ovat – ajatusten harhaillessa tarkkaavaisuuden kohde on lausuttava mantra. Mantroihin voidaan myös yhdistää mudria eli käsillä tehtäviä liikkeitä tai asentoja, jotka parantavat edelleen enrgiavirtauksia kehossa. 

Yksi tunnetuimpia mantroja on om-mantra, jota käytetään sekä joogassa että meditaatiossa. Om-mantralla voi olla useita eri merkityksiä ja se voi  tarkoittaa muun muassa universumin ääntä, maailmankaikkeutta, elämän kiertokulkua tai jumalaa. Joidenkin uskomusten mukaan om-mantran ajatellaan olevan yhdistymistä tähän maailmankaikkeuden energiaan.

Miksi mantraaminen on hyödyllistä? 

Mantroilla on mieltä kirkastava, hoitava ja puhdistava vaikutus, ja niiden tarkoituksena on virittää mieli meditatiiviseen ja hiljentyneeseen olotilaan. Lisäksi niiden värähtelyn sanotaan olevan yhteydessä esimerkiksi ihmisen elimistöön ja hermostoon. Mantraamisen sanotaan myös puhdistavan kehon ja mielen fyysisiä ja psyykkisiä tukoksia, kuten negaatioota, rauhattomuutta ja energiatukoksia.  Niiden tarkoituksena on vapauttaa mieli materiaalisen elämän aiheuttamasta ahdistuksesta.

Vaikka useat mantrat perustuvat pyhiin teksteihin, ei mantrojen kuitenkaan tarvitse olla aina vain tunnettuja ja hengellisiä sananparsia. Jollekin mantra voi olla esimerkiksi itse keksitty voimalause tai sana, jolla virittäydytään tietoisesti johonkin mielentilaan tai harjoitukseen. Esimerkiksi kiitos-mantra eli yksinkertaisesti kiitollisuuden lausuminen mielessä on jo mantraamista. Jossain haastavassa elämäntilanteessa tai kilpailussa mantra voisi puolestaan olla esimerkiksi voimalause: ”minä pystyn tähän” tai ”olen vahva”. Kun mantraa lausutaan tietoisesti ja säännöllisesti, voi se parhaimmillaan muuttua todelliseksi olotilaksi ja energiaksi.

Loppuun vielä astangajoogan alkumantra:

oṁ

vande gurūṇāṁ caraṇāravinde

sandarśita-svātmā-sukhavabodhe

niḥśreyase jāṅgalikāyamāne

saṁsāra-hālāhala-mohaśāntyai

ābāhu-puruṣākāraṁ

śaṅkhacakrāsi-dhāriṇam

sahasra-śirasaṁ-śvetaṁ

praṇamāmi patañjalim

oṁ

Astangajoogan alkumantraan pääset tutustumaan myös tältä videolta: https://www.youtube.com/watch?v=AFx3JbQvUk8

Tutustu myös tähän: Joogan terminologia tutuksi – joogan perussanasto

Lähteet: Petri Räisänen (2015) ASTANGA : JOOGAA SRI K. PATTABHI JOISIN PERINTEEN MUKAAN

Kun loman jälkeen väsyttää (ja kuinka välttää ”lomastressi” jatkossa?)

Kesälomamatkailua Suomen suvessa. Check.

Hotelliyö Saimaalla. Check. 

Rentouttava venereissu tuttavaperheen kanssa. Check. 

Vierailu mummolaan, toisella puolella Suomea asuvalle serkulle, tuttavaperheelle, vanhalle opiskelukaverille. Lomareissu ulkomaille. Lasten huvipuistoreissu. Patikointi kansallispuistossa. Pyöräretki, ravintolareissu ja minifestivaalit. Check, check, check, check, check, check…

Huh, kolme päivää lomaa jäljellä ja väsyttää enemmän kuin lomalle lähdettyä. Kuulostaako tutulta? Niin minustakin.

Loman tulee olla palauttavaa.

Lomallakin voi tehdä liikaa

Loman tulisi olla rauhoittumisen aikaa. Palautumista kuluneesta työvuodesta, stressistä ja siitä ihan perusarjesta. Oman ajan ottamista, akkujen latailua ja nauttimista pienistä hetkistä. Välillä pitkille vapaille voi kuitenkin kasautua niin paljon odotuksia ja toiveita tehdä mieluisia asioita, että kauan odotettu vapaa-aika meneekin huomaamatta suoranaiseksi juoksemiseksi. 

Koska lomalla halutaan tehdä asioita, joita omassa arjessa ei yksinkertaisesti ehditä tekemään, voi lomalaisen to do -lista kasvaa pitkäksi kuin varkain. Yhteiset hetket perheen kanssa halutaan kenties kruunata jollakin spesiaalilla tekemisellä, oli se sitten telttaretki metsään tai huvipuistomatka johonkin Suomen kesäkaupunkiin. Pidempi loma on joillekin myös kenties ainoa mahdollisuus tavata kaukana asuvia sukulaisia. 

Ajan hengen mukaisesti korona-aika on rajoittanut vapaa-ajan aktiviteetteja ja yhteistä aikaa läheisten kanssa.  Ei siis ole ihme, että kesälomalle on saattanut kasautua roppakaupalla tekemistä ja tapaamisia sukulaisten kanssa.

Näin kävi tänä kesänä myös omalle kohdalleni – ja siitä myös inspiraation lähde tähän blogitekstiin. Vaikka tänä päivänä elämänfilosofiaani kuvaavat sanat kiireettömyys, stressittömyys, rauha ja hetkessä eläminen, voin myöntää huomaavani näin loman jälkeen, että liikaa on tullut tehtyä. Oli kesälomareissu Tanskaan sukulaisten luokse, ystävän vierailu Helsingissä, puolison selän loukkaantuminen, mummolavisiitti, veneretkeä, sukulointia ja hotellilomailua. 

Sen sijaan yhteinen aika perheen kanssa, omat jutut ja ystävien tapaaminen sekä ihan vain yksinolo ja hengailu jäivät vähemmälle. Hektisessä lomamoodissa myös hiljentyminen ja joogaharjoitus jäivät sivummalle, mikä puolestaan lisäsi kiireen tuntua. Siispä tällaiselle rauhaa rakastavalle, vähän introvertille tyypille, kesälomalla on ollut selkeästi liikaa aktiviteetteja oman mielenrauhan ylläpitämiseksi. Kai tämäkin on sitä henkistä kasvua todeta, että välillä elämä lipsahtaa juoksemiseksi, mutta näistä kokemuksista opitaan ja ammennetaan uutta. 

Kuinka välttää ”lomastressi”?

Vaikka lomailu menikin omalta osaltani hieman hektiseksi olen kiitollinen siitä, että tänä päivänä osaan pysähtyä näiden tuntemusten äärelle ja rauhoittua pohtimaan, kuinka tähän tilanteeseen on päädytty ja mitä voisin jatkossa tehdä toisin, jotta kesäloma olisi oikeasti rentouttava ja palauttava. Olen myös sikäli onnellisessa asemassa, etten suuntaa tänä vuonna kesäloman jälkeen töihin, vaan edessä on ihan perus arkista tekemistä vauvaperhearjessa.

Tein kuitenkin pienen muistilistan tulevaisuutta varten siitä, millaisista elementeistä kiireetön loma koostuu. Olit sitten vasta aloittelemassa kesälomaasi tai parhaimmillaan viettämässä sitä, on hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä sinua oikeasti rentouttaa ja millä asioilla palaudut arjesta. 

Tästä listasta kannattaa ottaa muutama tärppi rentouttavan loman viettämiseen (jatkossa toimin niin myös itse): 

Älä suunnittele liikaa

Lomalla pitää olla aikaa vain ”olla”. Mikäli kesälomakalenterisi näyttää siltä, että lähestulkoon jokaiselle lomaviikolle on tiedossa reissuja, sukulointia ja tai muuta aktiviteettia, karsi reilusti jotakin pois lomalistalta. Reissaaminen itsessään on uuvuttavaa, ja ihan vain kotona oleskelu on myös tärkeää rauhoittumisen kannalta. 

Vietä koti- ja perheaikaa myös lomaillessasi

Ystävien ja sukulaisten tapaaminen on monelle tärkeä osa kesälomanviettoa, mutta yhtä tärkeitä ovat myös yhdessä vietetyt hetket oman perheen ja puolison kanssa. Vietä siis aikaa myös vain oman ydinperheen kesken tai ihan vain itseksesi kotona. 

Yhdistä sukulaistapaamisia

Näin korona-aikaan sukulaisia ja kavereita on tullut nähtyä tavanomaista vähemmän, jonka vuoksi tapaamisia voi olla niin sanotusti ”rästissä”. Mikäli sukulaiset asuvat kaukana ja matkan varrella on monta etappia, voi olla järkevää kutsua sukulaisia yhteen paikkaan sen sijaan, että itse kiertäisi monta eri paikkaa lyhyen ajan sisällä. Tämä tietysti edellyttää sitä, että sukulaissuhteet ovat jokseenkin kunnossa ja että pandemiatilanne on hallinnassa.

Lomalla on myös ok sanoa ”ei”

Omien rajojen tunnistaminen myös mukavien asioiden parissa on tärkeää. Termi ”lomastressi” ei ole tuulesta tempaistu ja yleensä se muodostuu siitä, että loma-aikataulu kiristyy vapaapäivien käydessä vähiin. Lomalla on siis enemmän kuin ok sanoa ”nyt en kerkiä”, mikäli joku tuntuu olevan liikaa. Omat vapaapäivät ovat myös tärkeitä menoja suunniteltaessa kesälomaa. 

Rentoudu luonnossa

Luonto on mitä parhain paikka tuulettua ja palautua. Olen huomannut, että ihan vain muutaman tunnin oleskelu luonnossa rentouttaa ja maadoittaa välittömästi. Luonnon kauneus ja hiljaisuus tuovat mielen perusasioiden äärelle ja muistuttaa siitä, että oikeasti meillä ei ole kiire yhtään minnekään.

Varaa aikaa myös itsellesi

Vietä myös omaa aikaa! Tämä on varmaankin tärkein asia koko listalta, mutta se pääsi omalla kohdallani akuutisti unohtumaan loman aikana (osin pakon sanelemana tosin). 

Itselleni varsinkin näin tuoreena äitinä oman ajan ottaminen vain jotenkin unohtuu, ja toisinaan tuntuukin siltä, että puolisoni on tässä minua rutkasti parempi. 

Oman ajan ottamisen tai sen järjestämisen ei kuitenkaan tarvitse olla mitään sen kummempaa kuin esimerkiksi kävelylenkki metsässä, joogatunti, lyhyt käynti harrastuksessa tai vaikkapa kirjan lukeminen tai meditointi rannalla. On kuitenkin tärkeää muistaa todella ottaa palauttavaa aikaa myös itsellesi – oli se sitten lyhyt tai vähän pidempi hetki.

Pyhitä viimeinen lomaviikonloppu rauhoittumiselle

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta järjestää löyhempää kesäloma-aikataulua, koita järjestää edes viimeinen lomaviikonloppusi rauhoittumiselle. Vietä aikaa kotona joko yksin tai perheen kanssa, tee asioita, jotka saavat sinut rentoutumaan, lepää, syö ravintorikasta ja terveellistä ruokaa ja tee asioita joista nautit ja jotka maadoittavat sinua. 

Itselleni maadoittavia asioita ovat jooga, meditointi, kirjoittaminen ja maukas mutta terveellinen ruoka. Ne saavat mieleni ja kehoni voimaan hyvin.

Toivottavasti sinulla on ollut mukava loma tai se on vielä edessä! <3 Mikä saa sinut rentoutumaan?

Sinua saattaisi myös kiinnostaa: Oletko sinäkin suorittaja? (ja kuinka välttää se joogaharjoituksessa?)